if the world...

vai hättäilinköhän mie. olenkoha mie kuitenki syypää tähän. tehin väärän ratkasun. ku ei minun ole hyvä näin ainakaan. emmie pääse erroon tästä. en tuosta puhelimesta, mie ootan edelleen jotain vastausta. tai jotaki. ihan mitä vain. pitääkö minun pyytää sitä viestiä anteeks. tai yrittää perua se. ko emmie halunu tätä näin päättää. vai pitäskö minun oottaa että se soittaa. ääh.. eihän se edes taistellu vastaan. ei ole sanonu sanaakaan. eikö tuo tarkota sitä että se ei välitä.

miks mie ruikutan sen perrään. tämä meni nyt aivan vituilleen.

kiitos.

tämä oliki sitte tässä. se on ohi nytten. se on ohi ennen ku se kerkes alkaakaan.
ja joo. olen surullinen. iha vitun surullinen.

mitä jäi käteen. ei mitään. en saanu mitää muuta ku rikkoontuneen mielen... sydänsuruja.
emmie helposti ihastu. näköjään ku kerranki menin niin tekemään ja ihan tosissaniki vielä ihan vahingossa, niin käy näin. minua ei ole tehty onnistummaan.

se on täys kusipää.

se on.

tälläkertaa se on jokotai. ja herra tietää sen. eilen sain pikkusen sanottua. sain sanottua kaiken mitä olen pitäny sisälä. sen pitäs nyt tietää mitä mieltä mie olen kaikesta. sain jopa anteekspyynnön. äijä tajus nyt tyyliin vasta että se on loukannu minua. halus että tänään jutellaan ja... niin. eipä oo soittanu. mie meen heti halpaan. heti.

tänään herra maistaa omaa lääkettään.

puhelin on soinu. aika monta kertaa. ja tekstiviestiki. se on harvinaista herralta.
tänää herra on omassa sopassaan. MIE en oo tännään tavotettavissa. mie EN tännään ruikuta. EN ole surullinen. EN ole ikävissäni. :) mulla on tänään KIIRE. ja "huono hetki" ja "vituttaa" niin en voi vastata puhelimeen. jos herralla sattuisi oleen tänään aikaa ja halu ilmottaa siitä nii harakoille menee. sillä mulle ei tänään sovi. :) minen oota kädet ristissä hetkeä ku herralle sopii.

i just woke up from a fuzzy dream...

no niin. jälleen asiat ovat toisin kuin eilen. tiijättäkö voi että kuinka puhuminen auttaa. mie voin syyttää vaan ommaa mielikuvitusta kaikesta surusta. tai siis, no en pelkästään sitä, mutta se on pahentanu vaan huonoa tilannetta. herra selitti kaiken hyvin... eilen. puhuttiin pitkään. kerto ymmärtävänsä. ja olevansa pahoillaan. ja kaikkea. sulin ? mie se tässä olen vain hättäilly. tiesin ihan hyvin että se on töissä. ja sillä on kiire viikko. no se oli se viikko. nyt on uusi. ja paljon parempi! ronja ja taneli ja tiina ja santtu tulee tänään. ja passatti! jee. herra tullee ainaki aattona käväseen ja joulupäivänä ehkä paremmin :o ?! olis kiva. mie olen töissä ni jos se laulais mulle parit biisit ja sitte mentäis meille... :P

illala en unta saanu ku odottelin ajan kulumista. Ü periaatteessa voisin huomenna mennä rolloon. ja tulla aattoaamuna kotia. tai... okei. enpä hätäile. mihin mulla edes on kiire :o eihä tässä ole muuta ko aikaa, valmiissa maailmassa. kyllä aikaa riittää sitte on ko... sille on aika :o :D

tälle päiväle pitäs keksiä jotaki aktiviteettiä ni aika kuluis. urheillu olen joka päivä, tänään ei hurjasti innostais. hmm. no mutta. kuulema.

liikaa huonoja päiviä tälle viikolle. äiskäki on huonolla päällä..

voi voi ko sitä olis voinu säästyä kaikilta sydänsuruilta ko ymmärtäis olla erossa. se yks muka soitti yöllä. viideltä. ihan kummallinen. nukahti puhelimeen. alko ärsyttään vielä enemmän. se on kylmä. etänen. ja paska.

question.

miksi tulit ja sekotit ihan hyvän arjen. ja ihan hyvällä mallila olevan... minun arjen.
tai siis. parempi olis ollu etten ois tavannu koko ihmistä.

niinkö mie sanoin aikasemmin, tämä on niitä asioita jokka tekkee ihmisen kaikista onnellisimmaks JA kaikista surullisimmaks. onnettomimmaks. ja että kaikki siltä ois samantekevää. onhan se niinki. en vaa ole nii vahva että kykenisin onnettomuuteen. en jaksa sitä. en pysty siihen. tai en halua olla semmonen. mielummin näköjää olisin vaa sellasessa välitilassa. semi-onnellinen. on elämässä paljon muutaki. mulla on paljon muutaki. se on se yks juttu vaa, se pieni kolo, joka löyty minustaki. semmonen paikka tuomosille.. no enivei. olen sanonu myös senki etten laita itteeni alttiiks suruile ja haavoile ja loukkauksille ja kaikele muule sille. näkkee sen nytteki ku en suojannu itteäni tarpeeks. juutuin tuomoseen.. ihmiseen. eikä missää vaa ole järkeä. tai siis ei ole järkeä olla juuttunu. ei mittään. ei mistään voi tulla mittään. se on ollu nyt niin erilainen. jäinen. ja olo on ollu paska. eikä minun tarttis tuntea oloa paskaks ko en ole tehny mittää ansaitakseni semmosen olon. tämä on siis ihan tyhmää. vai onko se tyhmää että etin tästä järkeä :o . mie vain.. olen semmonen. tartten järkevyyyttä. enkä kaipaa kylmiä ihmisiä lähele.

tämä on nyt vain aiheuttanu mulle ihan turhaa päänvaivaa ja ikävää ja väsymystä ja turhautumista. oisin niin hyvin voinu välttyä tältä. miks se on aina mie jolta veethää se matto alta. tässä täytyy olla jotaki muuta. emmie voi aina ite aiheuttaa tätä. emmie voi aina vain päätyä saikkaamaan ihmisten kans jotka ei ole mulle hyväksi.

hättäilenkö mie vain. ehkä en vain tiijä mitä se yks ajattellee. tai... ko se on ollu etänen. ko sillä on ollu kiirettä. vai onko se vain muuttanu mieltänsä. onko se vain.. samalainen sitteki ko muut.

niin. sanoin ja sanon vielä kerran että en jää ruikuttaan. tämä selvästi vaivaa minun päätä ja paljon. yrittäny olen olla ajattelematta koko asiaa mutta.. niin. nyt alotan uuestaan. mutta sitä mie vielä että miks asiat muuttuu niin nopeasti. viikko sitte olin onneni kukkuloilla. aivan siis ihan siis... niin. olin. se jälkeen oon tippunu ja kippeesti takasi arkeen. liian nopeasti.

ihan tiättäkö paskaa tämä. Ü
mutta emmie tämän anna minun joulua pilata. se saapii olla omassa arvossaan jos haluaa. menkööt ja tehkööt. ei minun elämä tähän kaaju. kai mie sitte ansaitten parempaa. äsh, kuulostaapa lopulliselta. taijjan päässäni edetä hiukan nopeampaa ku mitä aika oikeasti kulkee. emmä päätä mithään. katoma. huijja minua.

-

parempi olis vain unohtaa koko juttu.

<3

mie kuulema lässytän. Ü
entässsitte. saapii ihastunneena lässyttää. ko lässytyttää.

nam. tein piparitaikinan tänään.

sain yöllä kivan viestin. ja ihanan aamuherätyksen.

raukka varmaan töissä vieläki. mutta ehkä ens vko vapaa. lauantaina mie meen rolloon. <3

<3

pieni ja hento ote.
siinä kaikki.

niin, kyllä. nyt sen tunnustan.

tuo edellinen juttu oli hölmö. tai siis tosijuttuja osa. mutta kysyin herralta tänään että onko salaisuuksia. värkkääkö se. on kuulemma salaisuuksia, mutta ei mitään sellasta mitä mie ajattelin. kateelliset ja katkerat ihmiset yritti minut vaa tipauttaa maanpinnalle. mielelläni jatkan nyt leijumista. oon onnellinen. ja... pidän tästä herrasta oikeasti. tosi paljon. tämä päivä on sen mulle kertonu. ikävöin herraa ennen ku se edes lähti. vielä ku se oli lähellä. <3

mulle ei ole helppo tunnustaa tätä.

pidän sinusta. siinä kaikki. pitääkö se todistaa tuhansilla sanoilla.

Love Lockdown.

juu elkää luottako liikaa!
ei ihmisiin voi...
tai miettikää helvetin tarkkaan kehen luotattta. sillä tiättäkö, ihmiset valehtellee! vieläpä päin naamaa. ja joskus helvetin pienistä mutta myös isoista asioista. tuo on niinku juttu mitä mie en ymmärrä. mie en itte pysty valehteleen. en vain pysty. mulle on valeheltu niin paljon että mie en siedä sitä ennää yhtää. ja en ite tekis sitä kenellekkään. tähä liittyy läheisesti se luottamuski sitte. mietttikää oikeasti kehen luotatta, kelle kerrotte ja mitä. kenen kans tehettä ja mitä.

siis.. joskus tuntuu, että hei tämä ihminen, en tätä tunne, mutta aivan ko olisin tämän aina tuntenu. tähän mie luotan. tämän kässiin antasin henkeni. tälle synkimmät sallaisuuvet. joskus tuntuu siltä! kaikki tuntuu sen ihmisen kans luonnolliselta. oikealta. etkä sie ajattelis että se valehtelee sulle kaikesta. petkuttaa. touhuaa selkäs takana vaikka mitä. ei voi tietää.

tai sitte. sie luotat. ja sie kerrot että sulla on eppäilyksiä, ja kysyt että miten asiat on. se vastaa oikein. kaikkeen! aina oikea vastaus... rauhotut ja luotat. uskot mitä se sannoo. sitte. puhut jonku ulkopuolisen kans, lähipiiristä kuitenki. ja sinusta tuntuu että se tietää siitä sinun tyypistä enemmä ku sie. se sannoo että "mitä ihmettä, mitä se nyt värkkää. eks sie tiä siittä sitä ****"... ja hiljasuus. eikä enempää sanoja. ja sitte tulee taas yks ulkopuolinen. ihmettellee mitä sie teet oikein semmosen tyypin kans. että se on semmonen ja semmonen ja tekkee niin ja näin.

yhtäkkiä sie et ennää tiijä kuka se tyyppi on. onko se kenet sie näet. ja luulet tuntevas. vai onko se jotaki mitä se ei sano olevansa, jotaki mitä sie et tunnekaan. sitte sie olet yhtäkkiä tyhjän päälä. se pilvilinna jota sulle rakennettii hajos atomeiks.. kaikki ne sanat mitkä sulle sanottii katoaa. ikää ku leffa loppuis kesken. et tiijä ennää mitä ajatella ennää mistää. haukut itteäs jällee typeräks ku menit luottamaan. huutelet järkes perään... kiroat ihmisen. ja haluat tietää tottuuen.

:|

huhuhh. iha voimat loppu. tännään on ärsttäny kyllä koko vuojen eest.

nohh, herra tuli eilen illala käymää. 15min! vuhuu... :/ vei minut töihin ja oli siis hullun.. mukavaa. pientä ja kivaa. ja aiko tulla hakkeenki, klo 02.00. ja siitä meile. ajatuksen voimalla jaksoin työillan ja aloin hyvissä ajoin sitte herättelee herrasta että lähtis ajamaan. mutta ehei, sehän oli nukahtanu. onneks jukka oli kotona ja sillä oli auto ni se haki minut töistä. muute ois tullu patikkamatka. koko yön ärsytti ja unissaki ärsytti ko se oli unissa kauhea itsekäs paskiainen. se soitti 05.00. että oho hän nukahti. ja lähteekö ajaan, mitä hän sanoo minun porukoile ko tullee keskelä yötä. mie sanoin että joo ei tarvi tulla ko son nii vaikeaa. että ei mittää järkeä. huojentunuha se oli. vaikka muuta väitti. olin siis vihanen. ärsyyntyny. soittelipa se sitte tännää aamusta että hän oikeasti "nukku vaa onnensa ohi.." tai jotaki pla pla.. sanoin vaa että anna mulle mahollisuus olla vitun ärsyyntyny kiitos, että kehen muuhun mie tämän puran ko sinusta se johtuu. ärsytti vaa lisssää. halusin oikeasti nähä ja kaikkea. mutta ei. ja tänään? ei mahollisuuttakhaan. työhommia työhommia ylläri. vittu. se on aina töissä. aina. ko son vaphaala ni sen ajatukset on töissä. ja.. niin. muuallaki.

miksi miksi miksi siitä piti alkaa löytyy vikoja...

äsh. mulla on huono päivä. vuoristorataa on tännää mielialat yksinkertasesti. lähen äkkiä pois etten vahingoita asioita enempää.

22.06

tämä minua huijjaa. tai tet huijjaatta.
--> "blogin lukijoita: 0" joojoo. oletta paljastunu... teitä on. muitaki ko antti.
kivaaaaaaaaa.

tämä päivä oli hyvä päivä. aamu tuntu kylmältä mutta mutta kirkkaalta! 8.20 lähtö rolloon bussilla yliopistolle. en oottanu päivältä kyllä mithään. enkä tuntunu saavankaa siltä mithään. herra aiko tauollaan käyä minua kattomassa muttei se kerinny yllärii. mutta kuitenki. jotenki mukavampi opisto ko oulussa. mistäköhän moinen :o paljon vähemmän ihmisiä ainaki.

oijoi, näin suvia! onki ollu hirmunen ikävä. tuli vaa enemmä ku ei kerinny jutskailee. viimeks ku nähtii ni vierähti rollon illassa varmaa kolme tuntia ku juteltiin. jos jonku kaa synkkaa ni suvin ! like thaat! kemijärvi on vaa hankala, ei tuu käytyä. eli ei tuu nähtyä. nojoo. ei voi midää. ehkä tulevaisuudessa.

enivei. minusta saattais tulla rollolainen. vaikka en ikinä ole sinne halunnu joutua... mutta sois äiskää lähelä. ja vois olla jopa mahiksia päästä sissään opiskelleen, ja vieläpä ainetta josta oon äärimmäisen kiinnostunu. kävin esittelyluennolla, aineena kansainväliset suhteet, ja tiesin kyl heti että tämä se on. kandidaatti -> maisteri-> diplomaatin jatko-opinnot-----> suurlähettiläs---> nobelin rauhanpalkinto! :)!!!

aivan tosi!

olis tampereellaki sama koulu MUTTA rollosta pääsis helpommin vaihtoon. ja mie en jotenki kestä etelän ihmisten mentaliteettiä... kaikki on nii helkkarin nihkeitä :( tampere on silti kuitenki ykkösenä suomen kaupungeista. äsh. miepä kattelen asiaa vielä. VAIKKA jopa kaiken tämän lisäksi herra tarjosi mulle asuinpaikkaaki sieltä rollosta. on se pikkune hätähousu kyllä... Ü

hei antti.

kiva ko sie käyt täällä.
olet varmaan ainoa.
samahan minun olis puhua sulle nämä kaikki jutut.

mie muka yritän välttää tulevaisuutta.
sie olet höperö.

we are the ones that stand out of the crowd.

i'm sick of wondering.

we are.

we are.

heips.
kippeenä torstaista asti. four freakin' days. it's beeeeen so long. tahdon urheilemaan. en oo oikein vielä vaan kunnossa... aika kuluu vaa niin hitaasti ku ei reenaile ja kaikkea. vasta tahoin lisää tunteja, nyt niitä on liikaa.

oon yksin kotona. äiskä ja jukka ja sallamaria lähti kattoon santun peliä Jääliin. sallamaria mennee tosin sieltä lappeenrantaan takasi. tullee jouluksi. ihmeellisen hyvällä päällä ollu, tai mulle niinkö. sain jopa halata ku onnittelin syntymäpäivän johosta.

herraki oli meillä ku juotii kakkukahvit. eli joo. meet the parents, meet the sisters and brothers. niimpä niin! kauheata. mie olen tuntenu sen kuukauvven tasan :D itseasiassa, aivan sama.

who would have guessed it.

aikalaila viitannu kinthaalla kaikele. monele monele monele asiale. kaikki on silti hyvin, erilalaila. mutta hyvin. mutta en ala puhhuun tulevaisuuesta, siittä mie en tiijä. nytte on nytte.

kohta onki joulu. ja uusivuos jota aattelin juhlia piiiikkkkusen erilaila ku ennnen!

it's not too late. it is never too late.

hiukkasen suunnitelmat uusiks. eilen tehtii enkun kuultua ja ku sain luurit päästä ni oli pikkasen heikko olo. kotio ku pääsin ni samantien viltin alle ja finrexiiniä. ja yöllä oon vaa kuumekouristellu ja nyt on kova päänsärky ja tukkosuus. siis mie kippeenä :o kamalaa.

tornioon ei tullu lähtöä. herra on tulossa, ainaki lupas, "käymään" tulla. ei auta vaa "käymään" tulla. oon kippeenä, tarvitten ympärivuorokautista hoitoa... kihih.

the story of our life.

i feel so much better.

now that you're gone forever.

tell myself that i don't miss you at all.

careful. otherwise your heart might turn to stone.

hey dude(s).

pimeää. pimeää. pimeään. rasittavaa ku menee kouluun on pimeää ja ku vihdoin pääsee sieltä niin on pimeää. totuin nii mukevasti kahteen helppoakin helpompaa jaksoon että nyt tuntuu tosi raskaalta olla se neljä tuntia koulussa. matikkaa... äikkää.. ja iha sairaasti englantia. tahtoisin nyt touhuta iha muuta ku olla koulussa. alkaa oleen aika nii vähissä urheilujuttujen takia että kaikki muu jää. ihan vaan viikonloppusin kerkeää ehkä hetken oleen tekemättä mitään, maata koomassa sohvalla kattoen miami inkkiä tai simpsoneita. tuollasia hetkiä tarvis enemmä että palautuis kaikesta muusta. nojoo. kohtapa tuo koulu loppuu. sitten sitten omistan aikani työlle. häätyy kyllä raahata tuo skitta hämeenlinnaan. ja syna. ehottomasti. sitä nyt haluan soitttaa enemmän.

kuuntelin ku herra soitti puhelimen kautta mulle vaikka mitä hienoa synallaan ja teki jotai biisiä ja kaikkea... sain kauheesti inspiraatiota alkaa iteki värkkään synalla. oon kuulemma sen muusa. minusta ainaki nätisti sanottu. Ü juujujuuu!

perjantai saaapuuuuu. päiväks tornioon ja illalla herran kans kotio. Ü en kyllä mee töihin! Ü

we are the ones.

stand up. Ü

terve!

kylymää ilmaa pukkaa! onneks ei ainakkaan tule lunta, oon tarpeeks tehny jo lumitöitä -.-

she's smiling. like heaven is down on earth. the sun is shining. so bright down on earth.
and all her wishes have finally come true.

happiness is killing her.

Himiä vähäsen. tykkäilen!

tosiaaan. mitäköhän nyt on tapahtunu josta kertoilisin... viikonloppuun mahtu töitä ja hupia:P
enemmän hupia tosin ens vkl ! paljon enemmän... hupaisampaa hupia. johohoh... torstaina jaken synttärit. ja tuota. tännää joo oli äiskän. la jukan, su sallamarian synkät. lauantaina olis Sara tivolissa, vois ehkä mennä ku eput peru! tai sitte... niin.

ei mulla oikeastaan sen syvällisempää tänään. niin no sitä vaan että olin kauheen surullinen ku ronja lähti takasi etelään. mutta joulu tulee kohta ronjan kans. Ü

ja noh. yllätyksiähän tämä elämä on aina täynä. asiat ei mee niinku net ajattelis. ihmisiä tullee ja mennee ja kuviot mennee sekasin. sekasin meno on joskus aika jees. joskus taas se suruttaa. viime miksauksesta oisin aatellu meneväni rikki. mutta hyvin toimin. ei vikoja. yllätin itseni. olin vahva. tajusin kai jotain oikein. uuden veronen en oo mutta en rikki. haluan vielä kokeilla silti. että menenkö rikki.

oikeastaan. uuden veronen taidan sitteki olla. on tapahtunu paljon mitä aattelin ettei mulle tapahu vielä aikoihin. oon käyny aikamoisen matkan ja oppinu paljon. hyvin vähässä aikaa, oppinu, ittestäni. saanu aikaan asioita. en jääny lepää laakereilleni. tartuin hetkeen. toimin spontaanisti!

niin. oli mulla sitteki asiaa.

it's not too late. it's never too late.

wake up,

kykeniski samalaisee onnellisuuteen ku lapsi.
olis onnellinen niin pienistä asioista.

pienen palan siitä onnesta saa ku kattoon ku lapsi hymmyilee ja valasee hymyllää koko huoneen.
joo, tunnustan. olen jo ikävissäni, ronja lähti eilen hämeenlinnaan tiinan kans. ne tulee kuiten jo jouluna takasin.

kerronpa teille nyt jotakin.

odottaminen on perseestä. se on silti välttämätöntä. ja kuitenki sitä kannattaa välttää. tiijättekö kuinka paljon mahollisuuksia, jopa elämää mullistavia, menee ohi, ku alkaa odottelemaan. kuinka paljon jää kokematta ku jää odottamaa seuraavaa kertaa. ku jää oottaan että olis valmiimpi. kuinka vähillä elkeillä voi johtaa ittensä pohjalle. kuinka tekemättä mitään voi menettää niin paljon.

niin tiedättekö.

nyt tuli herätys. se oot sie ainoastaa joka voipii muuttaa ommaa suuntaa. sinusta se on kiini. tietenki häätyy ajatella joskus ettei kaiken vaa ole tarkotus tapahtua. ylleensä jos ei kaikki mee niinku pittää, se ylleensä meinaa että niin on parempi. ja kyllä sen tuntee, millon asiat meni väärin. asiat voi korjata. it's never too late. ei oo paljon juttuja, mitkä sineitöipii aisiat lopullisesti. aina voipii yrittää uuestaan. this world will never be way i expected. muistakaapa se, aina kannattaa yrittää. mie en ainakaan luovuta.

it's never too late.

are you ready?

vaikea vaikea vaikea lähteä.

hankalan hankalan hankala päästää irti.
työlästä työlästä työlästä tehä päätöksiä.

olis siis hämeenlinnassa paikka avoin helmikuusta lähtien ja kesätyöpaikkaki samassa. ronja ja tiina juuri ku olisin lähössä ni muuttais puoleks vuodeks meille. että näin kiva, minun tuuria. emmie siis halua lähteä. minun on vain pakko. nuoki vaa aattelee ettei santtu jää vaa yksin kevääks että minu sen takia häätyy lähteä. kiva.

työthän ne nyt ois etusijalla kuitenki. elikä ei ne halua että mie kotiakaan jään. eli pittää muuttaa siis helmikuussa jo hämeenlinnaan. töihin. käydä sitte kotona maaliskuussa hoitamassa kirjotusjuttuja ja kesänkuun alussa ylioppilasjuhlissa seisomassa. ja nii, häätyis tässä alkaa kattoon niitä jatko-opiskelupaikkoja ja asuntoja ja kaikkea. mielelläni tekisin kyllä ny vaa nii että lukisin pääsykokeisiin ja kuitenki pitäisin sen välivuoden. ja tekisin lisää töitä. tai... tekisin mitä oikeasti haluan, näkisin maailmaa. matkustelisin.

sillee vapauttavaa, ku kohta ei oo ennää oikeastaan mitään siteitä, mitkä piettäis minut täällä. tai siis no perhe joo, mutta muuta semmosta, jota ei voi jättää taa. voin olla niinku 'vaa mie' ja tehä mikä parhaimmalta tuntuu. onhan tässä joo "pientä säätöä" mutta ei se ole vakavaa. ? ei se ole. mie olen muuttamassa hämeenlinnaan helmikuussa. emmie ala kaukosuhteeseen. missä helkkarin välissä mie kerkeän edes johonki seurustelemiseen. en missään. eikä tunnu siltä, että pitäs keritäkään. eikä seurustelu tunnu edes vaihtoehdolta. se on ny vaa mie. tämä on ny vaa nii sekavaa aikaa ku kaikki muuttuu että minu häätyy selvittää tämä yks ja vakkiintua taas hetkeks muualle ku kotiin. sitten on taas aikaa.

miksei tehä nyt vaa ni niinku parhaimmalta tuntuu. ei lupauksia -> ei pettymyksiä. <- ei suunnitelmia. -> ei perumisia.

it's never too late.

even if i say,
it will be alright.

still i hear u say.
u want to end your life.
and again we try just to stay alive.

'cause it's not too late.
it's never too late.

this world will never be what i had expected.

let the world come alive tonight...

voe että, piika tuli tännään mummolaan. se on valloittava! pistän kuvia tässä kohta... jokupäivä! se on villittenny koko päivän.

hmm. joo. tännää ollu vapis ja huomennaki on. kävin kuite liksan tunneilla ja näytelmäharkoissa ja tanssimassa. sato ihanasti lunta ku kävelin kotia. <3 sitten sitten... joo. tehtii kaalikääryleitä. NAM. tiina ossaa aina loihtia vaikka mistä kaikkea hyvvää...

huomenna sitten... niin.

..

joo. siis vapaata. ja kahet tanssireenit. mm joo. ajatus katkes, puhuin isännän kans. olis kuulemma hämeenlinnassa töitä lukulomalle... :o nuot on vaa huolissaa kui pikkuveikka pärjää yksin ku jukka mennee levile töihin. eli minu häätyis mennä piikomaan sitä. mutta töitä tosin tarvin myös että ei kait siinä olis ongelmaa. pittääpä huomena kattoa mite pitkää sitä häätyy täälä vetkutella että voipi lähteä työn parhiin etelään. taijottain! on kuiten vielä kolmet kirjotukset. ja tämä vimppa jaksoki häätyy selvitellä... kurssien takia ei minun tarvis ennää olla täälä mutta... kirjotuksii valmistelevien juttujen takia.

emmie kyllä aivan ehottomasti haluais lähteä hämeenlinnaan. ku äiskä jääpii tänne ja kaikki muuki. mie kuitenkin olen muuttamassa syksyllä pois. en haluais aikastaa sitä olleskaan.
mie olen nii huono päästään irti vanhasta. rutiineista. äsh.

taijjan mennä.

16.03

mulla on ollu aika mukava viikonloppu. Ü!
perjantaina lintsasin joo koulun ja oleilin nätisti kotona. ja sain vieraan... ja. joo. keittelin vieraalle kahvit ja tuota semmosta. ja menin kymmeneks töihin. olin portsarina vaihteeks. tylllllsssä työpäivä muttei siinä mithään.

lauantaina sain aamusta jälleen vieraan. mentiinpä ihan kauppaan ja mulle laitettiin kunnon ruokaa. sain sain sain valkosipulia niinku sielu sieti... Ü ihanaa ko ossaa laittaa ruokaa! tuorepastaa ja savulohikuutioita ja sitte kunnon salaattti jyväleipävalkosipulikrutonggggeilla Ü namm. söin vielä äskenki sitä ku sitä jäi niin paljon. nooh. syötiin hyvin ja otettii ruokalevot ja sitte kaisa ja sami tuli kahville ja vieraani hiipi poies sitä ennen. viinapiruja pakhoo ko oli krapulassa toinen. oma vika Ü nojoo. sami käytti ruottissa ja ja ja siellä päätettii erikan kans että tännään taigaan! elikää olima eilen ylläksellä! tulin äsken kotia. niinku kuvassa näkyy, karvalakki lämmitti ja jukkis ja kumppanit oli meitä viihyttämässä. tais se vartiaisen jenni sielä lauleskella mutta tais mennä pikkusen ohitte :/ :DD
hauskaa hauskaa. olin kyllä öö, humalassa. hienossa humalassa. tuli vähä tankotanssittua ja ny on ihmeellisiä mustelmia kroppa täynä. aamulla kuudelta taijjetti yöpuulle laittaa ja... puol kymmenen herättii. hauskaa. meni vähän hermot katsun kans ko se oli pikkusen saaneena tämän päivän. ja ku mulla pukkas pikkusen niinkö krapulaa..

noh noh enniveei.
kotimatkalla vetasin litran piimää, olo helpottunu kummasti. nyt odottelen vierasta tässä. kuulemisiin soronoo:P

heart on fire

tervehdys.

oli tänään matematiikan koe. pinnasin ääää... en menny. olen laiska? joo. olen.
miks jäin kottiin. en saanu mithää aikaseks. jossei oteta salila käyntiä ja piilareitten ostoa lukuun. no joo leivoinhan mie pipareita ja sen takia maha iha kipeä ku söin ihan simonan taikinaa... :( eli bad call! mutta... what is done is done. pullaolo. tosi pullaolo. ja tuo yks meinas raahata mulle amarillosta ruokaa ko en jaksanu lähteä rollossa sittekään käymään. ei ei ei ei. en pysty syömään. en voi. en kykene. en syö ikuna enää takinaaa. sepä nähdään joo. (oli muute btw helppo juttu nuo piparit.. odotin vaikiampaa prosessia, heleppo juttu). ei selvästikää tarvinnu tänää tehä ruokaa ku olo on nii täys ja huono.

ärsyttääki, mainitsinko moisesta. niin. no ku pittää tuone pakkaseen lähteä ja ajjaa töihin ja joutuu olleen portsarina ovela ja sielä on saatanan kylmä.

oikeasti mie olen iha hyvälä päälä. Ü
tua yks soitti että se on sinetässä tulossa (vasta nyt). mm. ei käyny amarillossa, thank god! en pystyis syömään. en. ja sitte kohteliaisuudesta söisin kuitenki ja sitte en kykenis enää seisoon...

yyteen pojat kävi tuossa kahvila äsken, oli lämpimät piparitki pöyässä. kauhea kodin hengetär täälä keittelee pojile kahvia ja leipoo... huvittavaa. oli menossa ylläkselle. miks mie jäin kotiaaaa. tahtoivat mukhaa. ja toniki soitti että tulenko levile niitten mökile. hmh. periaatteessa huomenna vois lähteä. tankkasinki päivälä. se vain että se yks meinas tulla huomenna niinku kunnola käymään. äää saa nähä mitenkä käypii.

mulla oli niin tylsää etttä... soittelin viisuja tuossa kitaralla ja ja ja polttelin kynttilöitä ja. äää.

22.33

olin muka niin laiskana aluks tanssissa ku väsytti. ja ny ei väsytä yhtään.

noh. aamulla kävin enkun kokkeessa ja menin taas sinne päihdeputkee vähä näyttelemään.. (syömään) (suoraan koulun ruokalasta) (:) enivei. sieltä sitten sitten optikolle. piika kävi valkkaamassa lasit ja.. noh. kokeilin. ja noh. tuli semmonen 'pakko saaha'. huomenna näön tarkastus ja uudet lasit on jo varattu :D jeee... ne on sellaset aika vahvasankaset. kivat oikee. tai no niissä reunoilla on ärsyttävät kuviot mutta on ne muute ni kivat.

puhuin M:n kaa aamulla vaa. soitteli jälleen ennen seiskaa. kummaa onhan se... yritin äskenki monesti tavottaa ku se oli soittanu ku olin reeneissä. mutta ei vastaa. se nukkuu. ylläri. työnarkomaani.

perjantaina aiko tulla 'pariks tunniks' ja lauantaina 'vaikka koko päiväks'. jepujee?! nojoo. ihan kiva joo. emmie muista ees miltä se näyttää.. enhä mie ole ko kerran sen nähny.. yöllä. ja aamulla. köh köh... nojoo. ihan hauskaa. saa nähä mitä tästäki tulee. ihan innokkaana silti. ei piä ottaa nii vakavasti... mie päätin ainaki pari vkoa sitte lopettaa odottelun ja pistää elämää hauskemmaks.

se ei mee pois...

ei haihdu kuvasi pois. se ei mee pois...

tervehdys taas. minä täällä. olen olen olennn olenn pinnannut koulussa ja ollu päihdeputkessa nuorisotalolla. meillä on päihdevalistusta ala-astelaisille, siellä ollaan näytelty kännisiä ääliöitä ja varottavia esimerkkejä. on se poka raskasta...

sitten sitten olen ollut sählyssä ja kävin sen jälkeen pikkasen juoksemassa nellin kans. sitten suihkussa. tehin ruokaa, venyttelin ja ja kattoin aidolssit ja nyt minun ei pitäs olla koneella vaa lukemassa englantia. alkaa huomenna nimittäin koeviikko. ei vois vähempää kiinnostaa, mutta! vain kaksi koetta. JA. perjantaina rolloon. Ü

sen syvällisempää en nyt kertoile. pakko alkaa lukemaan. nyt. tai jos yhen spider pasianssin pelaisin.. sitten!:P

tervehdys.

yritin nukkua päiväunia. en oikein kyenny.. söin sitte mandariinejä ja omenan. ja tulin koneelle.
ehkä vois kuitenki mennä hetkeks vielä peiton alle.. hyrr, pihalla on -15 pakkasta...

latailin tässä pikkuveikalle biisejä jääkiekkoreeneihin.

ja soitin Mr. M:lle. lupas viijä minut syömään perjantaina. mitäköhän siitäki tulee.. mulla ehkä vähän jänskättäis. aiko se tulla kyllä kylään sitte. mentäisköhän me mersulla.. diidiii.. ihan kummallista. viikko sitte en tienny koko tyypin olemassaolosta. ja nyt... heheh. no eipä siittä enempää, viikonloppua odotellessa. mitä lie se tuokaan mukanaa... :P

tajusin vaan että ei auta ko ellää hetkessä. tai ku tuntu että koko ajan vaa odotteli jotaki ja halus piettää tiukasti silti ohjat omissa käsissä ja siitä arjesta kiini. mutta sitte ku tulllee yhtäkkiä joku joka rikkoo rutiinit ja saapii toimiin tavalla mitä ihmetyttää itteä edelleen ja pääsee jotenki yli semmosten kaikkien kiusallisten hetkien joita vältttelee. tai on tottunu vältteleen. se on hyvä joskus antaa vaa mennä eikä aatella mitä muut ajattellee sinusta. yhen jutun oon siis ainaki oppinu viikossa. tai yhdessä päivässä.

sitä miettii ylleensä liian suurta kuvvaa. pitäs vaa oikeastiki antaa mennä vaa ja siis kuitenki kyse on ylleensä vain kahesta ihmisestä. ja se mitä niitten välilä on ei kuulu muille. Ü on ihan turha ajatellla mitä muut aattelee ko tuo on tuomonen ja tuo tuomonen, tuo on tehny sitä ja tuo tätä ja se on ollu joskus sen kans ja se sen ja nii edelleen. ei sillä ole väliä!? ei ei ei. se ei kuulu muile paskan vertaa:) ja siis... miksi ottaa niin vakavasti muiden puheet. tai edes omat... tai niin. ottais rennosti.

eilen/tänään.

en kyllä lähe ennää kuskiksi. oli kamalaa.

alku oli hyvä kyllä. pojat tarjos ruoat levin myllyn äijässä. hieno paikka ei siinä.. kallis :( nooh. mahat täyteen ja sitte eteenpäin. siis ajoin autoa, mikon porukoitten autoa 16-06.30. vittu.
se oli kaikenlisäks takavetonen, ja helvetin liukas keli ja kaikkea. huhhuijjaa. pitkä ja raskas reissu. pilaaa varmaan tämänki päivän. meni kyllä ni hermo poikien kans ja varsinki ku tuo yks haukka jäi piirittään jotaki kissaa eikä suostunu lähteen. tunnin odoteltiin... se on hyvin hyvin raivostuttavaa.

hullu poro oli tietenki ääriään myöten täynnä ja joo, mariko oli ihan paska. joonas kärtysi, eko kärtysi. sitte aloin mie kärtyään. huijja.

tosiaan aamulla puol seiskalta vasta kotona. ku ripottelin poikia kotia ni sattuupa vielä yks onnenonkija kyytiin, kotia mie sen halusin viiä enkä kyydittää seku. eikä se suostunu kyytistä mihinkään ja hui helvetti... kyllä ko tarpeeks kovasti sanoo nii alkaa ymmärryski pelaamaan.

mie en ala ennää kuskiksi. en.

iteasiassa minun pitäs ...

jäi lause kesken, puhelin soi. en muista mitä olin sanomassa. :o
mikon auto pitää ainaki viijä. ja tehä koulujuttuja :o

se vain että :D että että.. tuli puhelu äsken :D
pitäs kuulemma ajaa 50km rovaniemen suuntaan, ja ku rovaniemeltä tulee 50km mersu pelloon päin niin sattuisi tällainen kohtaaminen :D että tulepa saana asuntoautollasi...jepjep. hävyttömiä ehotuksia :D en kai mie ny oikeasti voi lähteä...

20.25

hmh. vaikka tehin paljon hyvvää ruokaa ja söin vielä jälkkäriks mustikkaa ja piimää tuntuu mahassa semmonen.. nälkä. Ü hakis satsumaa...
hetki...
..

no niin. olipas pieniä. otin kolme!
no niin.

hmm. hiukan siistiä ku tatska on parantunu eikä tarvi varoa ja rasvata nyt koko ajan ennää. voi piettää hihaa rauhassa alhaalla eikä satu jos joku ottaa kädestä kiinni. niinku jari sano, ihmisellä ei oo kipumuistia. niin että kävikös se kipeää. muistaakseni sanoin että kävi saatanan kipeää. onko silti väärin sanoa että ei se nyt kuiteskaa nii paljon ettenkö haluais lissää! haluan.. kovasti. nyt! harri meinas tammikuun alussa sitä koko selän kokosta. Mr. M. meinas tai siis aikoo laittaa siitä tribaalistaan lohikäärmeen. minäkin tahdooon. äitiä ei oikee voi vaa ennää lahjoo sanomalla että kirjotan siihen että MOM ja ja ja saat päättää kukkien värit :P hihihh... nooh. katellaan.

tykkään tämänhetkisestä fiiliksestä. tää yks herra on muuttanu päivä kerrallaan minun aina samanlaisia arkipäiviä. se tuntuu oikein hyvältä. Ü en edes kärtynny vaikka se soitti jo klo 6.50! vaikka koulu alko vasta 11.55. ja jouduin heräämään. mutta en ollu edes vihanen.

oon menossa töihin 21.30. kiva jos puhelin sois vaikka ennen sitä... dididiii... hauskempaa jos se tulis kylään. no niin. no onhan se. tulipa sanottua. en tiijä. mitä tämä nyt oikein onkaan. enkä haluakaan tietää! menköön omalla painollaan. turha jäädä odotteleen mitään.

johtuukohan tämä kevyt olo hyvästä urheilureenistä.. luultavasti! kai tämäki onnea on yhenlaista... niin ja hyviä biisejä löytyny nyt paljon! kummaa, tuntuu kivalta mennä töihinki. huomiseks häätyy kyllä keksiä jotaki ohjelmaa. ainiin, täytyi kertoa! minä sivistymätön katoin vasta eilen Amelien! sairasta miten älyttömän ihanan mahtava elokuva!!? siis... se oli mahtava. ymmärrän nyt ku antti k. kertoi siitä, kuinka toivoo kohtaavansa vielä joskus tytön jolla on samalainen hymy ku ameliella. :)

tänään.

raskas päivä.
piti herätä aikasten ja ajettiin ouluun linkkarilla abipäiville.
oli liikaa ihmisiä, liikaa sokkeloita ja kaikkea. nyt väsyttää tosi hurjasti.

oli niin raskaat keskustelutki idan ja saran kans tulomatkalla että oon henkisesti ja fyysisesti nyt ihan poikki. hyvä kai joskus puhuu syvällisempiäki. mutta on se aina nii raskasta. ja ku mie otan kaiken vahvasti, en viittaa kintaalla useesti asioille. näinpä tuli siis taas elettyä ikäviä tunteita uudestaan mutta ihan hyvästähän se oli kuitenki...

puhuin Mr. M:n kans jälleen puhelimessa aikoja ja... olin laiska enkä urheillu. :( ja kuunnellu paljon maria menaa tänään. tänään kevyttä surullista musaa. vahvistaa vaa väsynyttä fiilistä. mutta pakko välissä herkistellä. aika hyviä biisejä.

nyt tuli taas aika huono fiilis. tuli huono omatunto ku tänään ollu nii kevyellä fiiliksellä, vaikka suru on lähellä. taas. otan niin osaa.. hiljaa vaan eteenpäin nyt. kaikkihan aina järjestyy...

en jaksa oikeastaan kirjottaa tästä päivästä yhtään enempää.

"You self distructive Little girl Pick yourself up Don't blame the world So you screwed up But your gonna be ok Now call your boyfriend And apologize You pushed him pretty Far away last night He really loves you You just don't always love yourself. All this time Ohhh all this time You have had it in you Just sometimes need a push All this time Ohhh all this time You have had it in you Just sometimes need a push Think all the mean girls That pulled your hair Are barefoot now and Pregnant there And you write pop songs And get to travel around the world All this time..."

vad har du gjort åt mig..

kirjotankohan mie aina negatiiviseen sävyyn? aina jostain epäkohdista ja ärsytyksistä ja ärsyttävistä kaipauksista ja luonteenpiirteistä ja vääryydestä...

ehkä mie taijjan nuista vähän niinkö aina jaksaa jauhaa. ne vaa herättää minussa kauheasti mylläkkää jota on pakko päästä purkamaan.

mulla meni niska jumiin:D en pysty kääntään päätä vasemmalle ollenkaan. onko hiukan inhottavaa.. ja nyt pitäis mennä koulukuvaukseen... noh. mie jatkan tästä myöhemmin.

on se kumma miten jotku asiat saapii sinut unohtammaa toiset asiat.
oon ollu ny ihan muissa maailmoissa ja unohtanu asioita ja se on tuntunu ihan hyvältä.

jotku ihmiset vaa vetää takasi maanpinnalle ja sanoo sitte asioita suoraan. sellasia asioita jotka pitäski muotoilla sanoiks. sellasia asioita joittenka pitäs olla itsestäänselviä, joita ei pitäs käännellä ja väännellä. jotku asiat vaa on niinku on vaikka voissa paistais. okei tuo vertaus ei ehkä sopinu tähän moodiin nyt mutta silti. pointti on se että vittu, siis nyt on pakko kirota, miks hukata niin paljon aikaa kiertelemiseen ja esittämiseen ja siihen että on kiire ja siihen ettei muka kerkiä. pitäs sanoa mitä haluaa ja jos sitä ei voi saada, sitä ei pitäs jäähä pohtimaan, vaan ottaa selvää ja sitte painuu tekeen jotaki muuta.

okei, jotku asiat on vaikeampia selvittää. joistaki jutuista ei vaa halua puhua. haluaa antaa jutun mennä miten menee, sillee mikä hyvältä tuntuu. ei paineita. nähdään ko nähdään, toimitaan niinku parhaimmalta tuntuu. mutta silti, epätietosuus rikkoo ihmistä. ja se että leikithään piilosta ja halutaan ja ei haluta. nyt ois kiva nähä, nyt ei. ollaan muka niin kaukana. mutta jos ny hemmetti ihminen jotaki vähänki haluaa ja pistää vähän yritystä peliin ni jo homma helpottuu. ei kukhaan pietä sitä kallaa koukussa ja uita sitä seku vain. kyllä se ylheensä nostethaan veestä ja pistetään vaikka paistiksi. anyway. pointti on se että ei piä turhaa kiusata ja piettää toista saatavilla. se on ressaavaa, ainaki sille toiselle.

tämä reppii minua pahasti. en oo ehkä paras ihminen sanoon tiettyjä asioita suoraan, mutta viime viikonloppu opetti mulle paljon siitä. mie lopetan ainaki saatavilla olon. mie haluan saaha jotaki jo aikaan enkä vaa ootella.

at least u could try...

wooooo-ooo my baby, how beautiful u are. and wooooo-oo my darling, completely torn apart. and gone with the sin my baby, and beautiful u are. and gone with the sin, my darling...


voih näitä HIM-päiviä. vanha himi on vaa nii... hyvää. razorblade romance erityisesti.
voiko joku laulaa nii ku ville valo. ehei.

joo. lumi sulasi sitte poikke. tosi siistiä, marraskuu eikä yhtään lunta. vettä vaa sataa...

torstaina abipäivät oulussa.

eikö ärsytäki tyhjät lupaukset! minua ainaki... arvostan rehellisyyttä ihan kaikessa. ja sitä että ku lupaa niin se pitää. en itekää aina siihen pysty mutta sentään yritän. yrittäminen on kyllä arvossa juuri nyt. kuinka saakaan muutosta asioihin yrittämällä. se on iha kentällä todistettu juuri varsin vasta.

death is in love with us...

mutta yrittämiseenki kyllästyy, jos takaiskuja tulee tappavaan tahtiin. ei jaksa yksin olla kiinnostuu tekeen asioille jotaki. ihminen on sosiaalinen eläin. ihminen tarvii kannustusta ja jotain minkä eteen tehä työtä. yksin ei oo hyvä.

kill me. i thank that love said no. kill me. i cried and love said no.

tavallinen työpäivä.
elämäni epätavallisin päätös sille.

hämmästelen. missä tuomosia ihmisiä kasvaa ?! :D

aika hauskaa.

saa nähä meinaako oikeasti tulla huomennaki.

vois nukkua päikkärit... ei tullu muute nukuttua yhtään.

ei saamari:D

äiskältä sallamarialle, sallamarialta tiinalle ja niin edelleen. tottakai se on hauskaa ku ei meijjän saana... on se niin hauskaa.

niin, hyvvää isänpäivää.

mulla on uus tatuointi.

sattu ihan saatanasti. nyt siis sattu. ihan saatanasti.

odottavan aika on pitkä. ja aika hullunkurista sillee että se odotusaika on sitte kuitenkin lyhyt ja haluais kuitenki vielä vähän lisää aikaa. paitsi etttä ei. emmie taho. huomenna laitan tatuoinnin ja piste sille. huominen on hyvä päivä. haen aamulla santun ja jukan asemalta, tulostan kirjallisuusesseen ja vien sen tunnollisesti kouluun, ehkä opiskelen hiukan, ja lähen sinne rolloon. tatskan jälkeen mennään tupareihin. ja seuraavana päivänä kittilään kattooon mummia ja ukkia.
vielä ku ronja olis täällä olis se kruunu sydämen päällä... Ü

huomenna on hyvä päivä.

lauantaina onkin illalla vähän töitten poikasta. tuntuu todella mieleiseltä mennä tienaamaan ku tää minun mukava harrastus ei oo nii halpa. perjantai on kallis päivä. mutta hyvä päivä.

en malttais nukkua... tahtoisin nyt jotain, hemppistely musaa! eppuja... joo...nyt...

Kun olet poissa ja makaan yksin veren kohinaa kuunnellen
Samaa vanhaa kappaletta sen tempoa muunnellen
Ajatukseni kuin perhoset hullut lamppua loistavaa,
kiertelevät kun yö on tullut rataa itsensä toistavaa

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?

Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa, mieleni soissa
Lätäköissä joissa kuu heijastuu

Saisi aurinko nousta
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa
Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?

Kun olet poissa..

Yö on hiljaa ja antaa minun kuunnella itseänsä
Ajatusteni huonossa seurassa mykkiä vitsejänsä
Miksi minulle sinäkin olet vain heijastus peloistani?
Joku kanssani sinut jakaa enkä selviä veloistani ...

closer and closer and closer.

perjantai perjantai perjantai.
on muuten sitte vuos jokelan surmista. :(

mutta sormet ristissä oikeestiki ettei mitää ikävää tapahu.

mie kuiten käyn pari tuntia koulussa sillon. harri hakkee minut sitte päivällä ja lähetää kohti rolloriiveriä ja ja... käydää nopsaa kaupungilla ja sitten tuccabajalle ja siellä paljon tuskanhuutoja ja sitten antin tupareihin ja ehkä tivoliin.

hienoaaa! santtuki on jo aamulla sillon kotona.. <3:)

sain tänään paljon aikaseks. tai eilen aloin jo rehkii ja tein enkun esseen. tänää vaa istahin että jos alottais kirjallisuusesseen ja sain sen hienosäätöä vaille valmiiksi. ja ja kaikkea.

vitsi. nyt kaipaan musiikkia.

paljastuksia...

tällane otsikko luultavasti tehoaa melkeen kaikkiin. mutta sorry, ei oo mittää paljastettavaa. toi ny tuli ekana mieleen. mutta mistä tuo nyt tuli mieleen nii onki iha hauska juttu. tai sillaa. eilen ja tännää paljastu että hei joku lukkee oikeasti mitä mie täälä kirjotan. andy sano jottain liittyen mitä olen kirjottanu tänne ja sarsyki sano että joo mie luinki sinun blogista... se oli jotenki hirveän yllättävää ja tuntu että oisin jääny kiinni! hyvällä tavalla...(uus tukka muuten -->)

nyt sitte ku katto ulkopuolisen silmin nuita sepustuksia ni herrajestas miten kukaan ja mistään mitään selvää. ihan kammottavaa paskan jauhantaa. ylleensä tullee vaa kirjotettua ku on joku tietty iso fiilis päällä. kuten juuri turhautuminen tai kauhea kaipaus tai suuttumus tai... joku semmonen. sitte sitä ei saa oikeastaa mitään sanoiks vaan kiertelee ja kaartelee eikä oikein voi muuta ku vaa vahvistaa hullun leimaa entisestään.

aattelin olla tänään hiukan selvempi.

jos lähtis vaikka jostain ihan arkisesta liikkeelle. nimittäin tällä hetkellä urheiluhulluun on iskeny penikkatauti ja askeltaminen sattuu! tietääkö miten käy jos urheiluhullu ei pääse urheileen. :(
tänään ois kahet tanssireenit ja... haluttais salille ja. juoksemaan. mutta ei pysty, juokseen ainakaa. tanssia en muute väliin jätä. yritän unohtaa kaiken kivun ja säryn ja ehkä se sitte loppuu.

seuraava asia onki sitte paljon kivempi. nimittäin perjantai häämöttää. edellisyö meni TAAS tosin kiemurrellessa sängyssä kietoen peiton kropan ympärille tuhannnelle solmulle... toivon että johtuu jänskäämisestä tää unettomuus. ja ehkä kaikista ihmeellisistä tunnetiloista mitä päässä on nyt ollu. ei oo kiva heräillä tusina kertaa yössä kattoon että jaa paljonko kello on, hmm, herätys on vasta 3h päästä. nukkuisko? aamulla ku herätys "vihdoin" on, väsymys on sietämätön. uskon että perjantain jälkeen saan unenlahjat takasi. oon vaa miettiny ni paljon että minkälainen kuva ja onko se sitä mitä haluan. mutta kyllä se on. ei sais antaa vaikuttaa muittten saarnat, mutta vähän kyllä vaikutti, tai meinas vaikuttaa. suunnitelmia en kuitenkaan muuttunu. yks kiva juttu on heräämisessä kesken yön ja ku kattoo puhelimesta kelloa ja sitä ei näy, vaa näkkyy semmonen kaunis kirjekuori merkaten että sinulle on yksi uusi viesti. voisko olla kivempi päätös ikävälle heräämiselle? Ü ja ku lähettäjäki on oikea oikeaan tilanteeseen ja sisältökään ei pistä itkemään. :)

eilinen tuntu nii raskaalta, mutta se pelastu. oli hauska olla vaihteeks hullun fiiliksissä jostain vaikka pettymys tuntu aluks aikamoiselta. jännää. ja siis ku, yksinkertasesti vaan jotku nostaa niin pienillä asioilla fiilistä. :)

hui kauhea ku luin tuon edellisen tekstin. itte hokenu että elkää saivartelko vaa puhukaa suoraan. mitäköhän mie itte teen.

21.05

jnooo. kuhan ei liikaa hermostu ni ei tarvi paljoa katua. ku mieli muuttuu aina.
nyt on turhautumine aika hyvin kadonnu. olin jo luovuttaa päivällä. nooh, menin liikunnasta sitte sählyyn ja jotenki keksin kysyä harria mukaan tai käyttää minua rollossa ja tuleen tueks tatuoijalle ja sehän suostu! eikä tarvinnu ku kerran kysyä, kivaaaaa! harri on hyvä tyyppi; tällä hetkellä hyvinki arvossa! :)
kolmen maissa lähetään. sanoin kyl niistä antin tupareista mutta ei oltu kututtu ni ei me kai sinne sitte mennä. mutta mutta mutta olen iloinen! saan kuin saankin kuvan ja seuraa.

okei, harmittaa mulla silti. meni alkuperäset suunnitelmat mönkään, se harmittaa. ootin aikalaila ku.. noh, jutut on olemassa aika monimutkaset, mutta tuntu taas hienolta olla niinku... nähä. tai sillaa. no se juttu tuntu taas nii hienolta. ja aattelin ettei tästä oo suunta ku eteen tai ylös tai miten vaa! mutta eei... no reason to get one's hopes up. ehkä jos tunnustan itelleni ni mönkään ajattelin jutun menevän kuitenki. jotenki tottunu siihen. en ennää jaksa toivoa enkä oottaa. en valmistautua ja pettyä. päivä siis kerrallaan. tuntuu että... no vaikka juttu ei ole vakava, ni vaikea luottaa. ihan siis. yleisesti oikee mihinkään. ja ei oo kiva. ku... äsh. ku asiat menis kerranki putkeen! ja sillee olis monta hyvää kohtaamista, eikä sillee että unohtumaton ilta ja sitte ei mitään ja huono ilta ja sitte ehkä taas kivaa ja sitte seuraa vaa paskaa niskaan ja turhaa spekulointia yksinää että miks taas kävi näin. ymmärrätkö.

mie en uskalla oottaa ennää. mie en oikein jaksa miettiä ennää, pohtia ja kysellä ja yrittää ja... tehä vaa nii paljoa töitä. ku jos... no jos ajattellee että asia ois tarkotettu onnistuu ja tekkee ihmine onnelliseks, ei se olis niin vaikeaa ku mitä se on. selvästikään ei vaa riitä ainekset mihinkään. mistä se johtuu. vai onko se vaa ettei päästä samalle viivalle. tai.. kommunikaation puutteesta. vitsin vitsin vitsin vitsit.

tuntuu nyt nii selvältä, mutta mie tiän että emmie ole vielä valmis luovuttaan. ei ei ei. mie näköjää pistän itteni kärsiin ja... still hanging on. waiting, if something might come up.. ku. ei siinä menettäis mitään vaikka odottaiski. mutta onko se sen arvosta. ei jotenki halua vaa unohtaa kaikkea ja luovuttaa.

voin kertoa että mie mietin paljon. ja tahtoisin tietää enemmän.

oisko parempaa paikkaa purkaa turhautumistaan ku tämä paikka. ei.
olipa hienoa ootella tätä viikkoa, alkanu nii hienosti. pää on kynitty. hopsansaa tuli talvi. ei aikoja renkaitten vaihtoon. tatska-aika häämöttää. ei kyytiä. seuraki peru.
hyvin hyvin HYVIN menee.
sanokaa idiootiks mutta taidan ottaa ja lähteä autolla silti. ajan varovasti?! en todellakaan peru aikaa.. en.

tai, lainaisko saila autoa. :o en uskalla edes kysyä.
hittolainen.

perhana.

frustration...

kävin eilen kampaajalla ja nukuin taas huonosti.
ressaa... näyttää pahalta ettei tule rolloon lähöstä mitään.

äsh. nyt on tosi turhautunu olo. niin. ja pittää vielä sanoa seki että antaessaan saa. jos ei ite tee mitää ni on iha turha oottaa mittää vastakaikua. jos ei ite puhu, ni on aika turha oottaa että kukaan muukaa puhuu. jos ei itte muista, on turha oottaa että kukaan muukaan muistaa. ei ajatteleminen aina riitä, ku ei toinen osaa lukea ajatuksia. elkää salailko ja esittäkö. puhukaa suoraan.

Danger Zone.

ärsyttävän tuntonen ku on maha ihan täynnä.. oon nii pakkomielteinen tuohon piimään ja sitte ku sitä on pakko juua ruoan jälkeen nii tulee maha ihan.. ähkyyn. ja sitte, luin eilen tästä, että energiankulutuksesta 10% keskittyy ruuan jälkeen sen sulattamiseen nii on kylmä. ja koulu loppuu aina ruokkiksen jälkeen ja sitte pittää kävella kottiin maha täynnä ja kylmissään. hoho. isoja on ongelmat tänään mulla.

en saanu oikein viime yönä unta. heräsin reilun tunnin päikkäreiltä puol seiskan maissa, käväsin pelaas sählyä, suihkut ja hampaat, ja nukkumaan, ja pyörin sitte sängyssä varmaa sen kaks tuntia. oli kylmä ja hiljasta ja pimeää. pyöri kaikenmoista päässä. lähinnä jänskäsin ja jänskään edellee perjantaita. mietin sitä kuvaa kaikelta kantilta ja onko se paikkakaan oikea ja kävin mielessä vaikka mimmoset skenaariot. aika luottavaisin mielen nyt tosin. pitäs vaa saaha talvirenkaat että ylipäätänsä rovaniemeen pääsee. bussilla pääsee juu toki mutta. jotenki paras fiilis ois lähteä omala autola. sillo voi olla jotenki itsenäinen eikä oo riippuvainen kenestäkään. tai jos sillä bussilla menis ja menis sitte vaikka vilmalle. seuraavana päivänä varmaa menis bussi taas pelloon. meniskö. pitäskö soittaa vilmalle. ää. tahon oikean auton johon voi itte vaihtaa renkaat. mie nii vihaan tuota asuntoraktoria....

volkkari tullee hämeenlinnasta joo perjantaina mutta luultavasti illala. minu häätyy ainaki kolmelta jo olla menossa. aika on 16.30. ja emminä ole kyllä hakkaamisen jälkeen kotio menossa, sitte mennää tivoliin. keijju se sano että uniklubia kattoon. kyllä se vain passaa:) ois omalla autolla siksiki paras olla ettei tuu juotua niinku aina oon ollu kauheassa tuubassa ku nähty ja ja saapii itte päättää aikataulusta. aina vaa kesken kaiken jonku on häätyny lähteä, viimeks minun.
huijja...

se on joku petollinen juttu joka ottaa aina vallan, vaikka kuinka yrittäis olla nätisti ja sillaa hiukan humalassa. lopulta ei oo jalkoja, ja muistia vielä vähemmän. sitte sitä sotkee asioita ja tekkee itestään täysin pellen. ja sitte sitä miettii että jaa, mitäs tuli tehtyää. hmm, puhuukohaan kukaan enää mulle. loukkasinko? sanoinko jotain, käyttäydyinkö tyhmästi? voi sannoo etten humalassa vaa jotenki oo oma itteni. jollain osa-alueella taas omat piirteet korostuu kummasti... äsh. jotku asiat vaa muutaman paukun jälkee tuntuu nii oikeelle ja jotenki kaikki muu vaa unohtuu. ja sitä on taas samassa mihin jäi joskus aikasemmin. eikä mikää oo edelleenkää yhtään sen selvempää.
jotenki jotain asioita ei edes halua selvittää. haluaa vaa antaa asioiden mennä niinku ne menee. mutta aina, aina, aina seuraavana päivänä tahtoo tietää. muistaa kaiken hyvän edellisestä, ja tahtoo todistaa itellee kaiken mikä on totta ja mikä ei..

voi, ku asiat voi tehä yksinkertasesti. ja voi, ku ne voiki tehä ni helposti vaikeiks. ja kui helppoa on antaa asioitten mutkistua ittestään...

olispa perjantai.

Beauty Hurts Baby

kui kuluukaan tunnit nopeasti koneella ku ettii inspiraatiota tatuoinneille. kuinka se rikastuttaakaan päivää ja mieltä. :)
löysin VAIKKA mitä.. näköjään oon ottanu suunnaks old school höpötykset. alkaa harmittaan nyt tämä tribaalit mitä jo on... mutta niskaan varmaan laitan kukkia tuon horoskooppimerkin kaveriks ja tuolle perhoselle häätyy keksiä jotaki. kaikki pastellin värit ja kirkkaat punaset ja kaikki ihanat värit on alkanu kiehtoon kauheasti. aluksi olin nii mustavalkosien puolesta mutta en ennää. tahtoo väriäää!
mulla on jo vaikka kui monta kuvaa sleeveä varten. nyt alotan sen tuolla old school "Mom" -tatskalla. ja sitte tulee toinenki banneritatska, käteen tuohon ylös, memorial tattooo. pääkalloa, ruusua ja banneria. tuohon sydämeen minkä perjantaina laitan on kyllä pakko yhistää jotain kukkajuttua. äiskä on nii viherpeukalo.. se kyllä saapii luvan tykätä siitä kuvasta sitte. vois yrittää saaha piirrettyä sen memorialtattoonki että jos sais sen alotettua ennen ens kessää ainaki. hitto ku on kallis harrastus...

ujuiu... olispa paljon tuhlattavaa.

vähän kevyempää tällä kertaa. eilen oli jotenki.. no päivä oli El Dia de los muertos. ehkä se johtu siitä. koko päivä oli nii raskas ja pitkä. illalla pelotti tulla tyhjään kotiin ja laittaa yksin nukkumaan.

silence seems so loud...

ihan totta, hiljasuus riipasee joskus lujaa.
yksinolo pistää miettimään, todellaki miettimään. miksei kukaan soita. miks mie oon yksin. miks on nii kylmä. miksen ota hetkistä kaikkea irti ja kerro... että... niin. nojoo. muttta. miks aina pittää lähteä. miks jättää. miks esittää ja huijata itteensä ja muita... valehella ja jättää kertomatta.

ja miten ihminen voikaan olla niin huolissaan jostaki ihmisestä ja pelätä menettämämistä niin paljon ettei pysty nauttimaan siitä että se ihminen on nyt siinä.

se onki tuttu juttu. olin mummilassa kattomassa ukkia ja mummia. ku laitettiin nukkumaan oli nii hiljasta. tiesin että mummi on alakerrassa ja ukki viereisessä huoneessa ylhäällä. silti tuntu että ne on niin kaukana. en voinu olla itkemättä, pelkäsin ihan hirveästi. pelkään edelleen, menettämistä. sitä hetkeä ku ne ei oo enää siinä...

ja yksinäisyyski pelottaa. menettäminen johtaa siihen juuri.. pelkään laittaa itteni alttiiks, ja että saan siipeeni sitte heti. pelkään torjuntaa. pelkään jätetyks tuloa. pelkään välittämistä.. joskus tuntuu että näin on parempi, ettei lisää menettämisen pelkoa löytämällä jonku josta oikeasti välittää. mutta kuitenki, se on asia, josta tulee kaikista onnellisimmaksi ja kaikista surullisimmaksi. kaikki siltä väliltä on samantekevää..

viuh...

kuinka voikaan olla näin hiljasta. äiti ja tiina ja ronja lähti puol kasin maissa, heitin ne asemalle. autossa ei ollu ees talvirenkaita, melkee liukastelin. aika ikävää.. siis että ne lähti. äiti ku lähti ni son ihan hyvä, vähän hermolomaa. ollaan kuiten oltu aikalaila 24/7 yhessä. kummallista asua kahestaan äitin kans. noh, kuiten. pääsipä hellustamaan. isäntä ja santtu tuleeki ens viikonlopuks tänne. ja seuraavan kerran sitte jouluna. santtu ei olekaan käyny kotona noin neljään kuukauteen. se on nii asettunu sinne... ikäväki on helpottanu, ja se viihtyy. mikäs tässä siis ollessa.

ajattelin tänään nukkua omassa uudessa isossa sängyssä. koeajo. ihan siistiä... :) vaikea vain nukahtaa ko on yksin... ei kuulu mitään ääniä mistään, se on välissä aika painostavaa. mutten valita. koulu alkaapi huomenna vasta 11.55 mutta jos kävis syömässä koulussa niinku aamupalan 11.20.. kyllä siihen jaksaa herätä. sitte urheilis ja hoitelis muutki jutut ja illalla onki töitä. luultavasti karaoke-emäntänä jälleen. vuhuu. ? :) nojoo, töitä ne on neki. ja musaa ainaki kuulee.. ei vaan oo kauheen tuttua ja turvallista tuo suomi-iskelmä, ja eikä laulajatkaa ehkä parhaimmistoa, mutta aina välissä sielä joku helmi on. saa nähä onko lauantaina töitä sitte ollekhaan. lähtis vaikka jonneki...

ainiin. huomenna näkee kai pete-portsariaki. hehheh... saa nähä loukkaantuuko ku en käyny tervehtimässä viime vkl siellä holvissa. aika mukava tyyppi kyllä se että... ei kait siinä sitte.

hyvvää yötä.

Sex On Fire

voisinko saada lisää muistia kiitos..
mikään ei oo mulle yhtä vaikeaa ko muistaminen. tänäänki unohin englannin kirjan kotia, menin tanssiin liian aikasin, tunnin liian aikasin!, heti tanssin loputtua unohin näköjää kaiken mitä opin ku yritin kerrata. unohin soittaa sallamarialle ku se oli soittanu mulle. unohan pääniki jonnekki jossei olis kiini minusa. tämä on hyvin hyvin ärsyttävää!

jottei kaikki johtuis väsymyksestä oon alkanu ottaa ravintolisänä rautaaaaaa. äsh minu ei auta muutaku pistää puhelin piippaamaan jos jotaki häätyy muistaa. ilman apuvälineitä ei muuten touhut onnistu.

huomenna tiina ja ronja lähtee takasi helsinkiin. ai ni ja äitki. ei kiva. mie jään jälleen yksin ja sinne ne vaa menee santun luo.. piika vois muutenki muuttaa meille. santtu tullee kuiten ens viikolla. ens viikko onki hyvä viikko. parturi ja tatska. sannoin äitile että meen perjantaiks rolloon laittaan sen tatskan ja sitte antilla on ehkä tuparit ni sinne ja ainaki tivolissa käymää ja muuta, ja sanoin että otan auton. mutta ei innostunu että ajaisin yöllä pimeällä kotia. aiko lähteä kuskiks :D niimpä niin äiskä!

HIM - I Love You

ready to go right now...

lunta ompi tullu!
huhhuijaa ko väsyttää. oli jopa kolme tuntia koulua ja sitte leikkiny piikan kans ainaki sen verran kans. nyt se onneks väsähti :P
olis tanssiki kohta.
jospa vaikka lähen sinne...

viuh...

lintsasin tanssin, jäin lapsenlikaks.
oli kivempaa luultavasti! korvasin tanssin kuminauhajumpalla :D en tienny että meiltä löyty semmonen helmiväline ko kuminauha. oikeasti son hyvä...

voiskohan hetken olla suunnittelematta etteenpäin ja odottamatta jotaki?
eikö koskaan ole hyvä hetki vaa nii ettei miettis tulevaa. sillonki ku on se hetki jota on oottanu sitä oottaa jo seuraavaa...

sanonpa vaa että olispa jo helmikuu.
sillon on kaikkea...! on koulujen loppu, penkkarit siis, abikonva, viivin häät elikä valokuvauskeikka! piikan synttärit... öö... lapland tattoo weekend & keijun kera ja... kaikkea hienoa!

okei. öitä.

terveterve.

heräsin jotain vartin yli kaheksan.. koulu alko kaheksalta.. eheh.
noo.. meen syömään kouluun ja sen jälkee matikan ja liksan tunnille. sitte onki sähly. ja tanssi.

aamulla sato lunta. nyt on maa valkosena.. tulispa lisää. pitäs vaa saaha talvirenkaat jo alle.

vitsit mie ootan valmistujaisia. sitte ois kaikki velvollisuudet hetkeks suoritettu. ja juhlat! mahtavaaaaa.. mekkoa oon suunnitellu jo ja kerttu lupas leipoa kaikkea hollannin ja kaiken maailman erikoisuuksia ja...

aijjettää...

22.31

onkhaan tämä minu sivu liian pinkki...

mie oon maailman huonoin odottaan, jonottaan... siis se on hirveää. ja stressaavaa! ah kaikki mitä on eessä mie pillaan sillä että alan ressaamaan etukätteen, murehin kaikki maholliset skenaariot mite voi käyvvä. mutta ku se ei oo ku aikaa, ja sitä menee kuitenki tietty määrä hukkaan.
ja kuitenki jos tekiski kaiken mahollisen ettei aikaa mene hukkaan sitä kuitenkaan ei aina pysty olleen 100% mukana. ainakaa ku mie mietin kaikelta maholliselta kantilta kaiken. pitäs lopettaa ainane murehtiminen ja antaa mennä eikä pelata nii varman pääle. mie oon nii huono ottaa riskejä. jos pellaan 80 senttiä, ja jos vaan voitan sen takasi, se on voitonmaksu! jos tulee että voitit 1,20e, se on voitonmaksu. ei saa hävitä. :/
niin, no miksei. siksei. kai.
sitä nii hukkaa kaikki hianon hianot hetket jos ja kun alkaa miettiin että no mitäköhän tuo tuossa minusta miettii ja mitäköhän se on huomena tästä mieltä ja mitenköhän se ja se ajattellee tästä ja.

äeää, mie oon päässy tuosta itseasiassa aika hyvin eroon, tai olen yllättäny itteni aika monta monta kertaa jo! oon kertonu asioita ittestäni yllättävän avoimesti yllättäville ihmisille eikä oo kaduttanu yhtää. iteasiassa, se on ollu aika hienoo.

mutta ei minusta kaikkea tarvi tietää. kyllä oikeasti tieto lissää tuskaa. mutta valehella ei saa, ja peiaatteessa tietynlainen kertomatta jättäminenki on... valehtelua.
mie en mittää muuta inhoa yhtä paljon. se ettei puhu suoraan ja valehtelee, siis vaikka nii maailman turhanpäiväsestä asiasta. mie en sitä siedä. en yhtää. se on nii iso juttu mulle. johtuupi ihan varmasti petetyks tulosta, eikä mistää iha kevyestä semmosesta. enkä ny puhu mistää miehen ja naisen, tai naisen ja naisen, tai miehen ja miehen välisestä pettämisestä. vaan siitä, että joku pettää ystävän, johon luottaa, ainaki sillä hetkellä, eniten maailmassa. kyllä nuorelle, ei vielä aikuselle, ystävät on niitä jotka merkkaa. ja ei sillon äiskäle kerrota juttuja, ku kaverille. ja ei kaverit petä. eihän?

tämä juttu on osa minua ja pian myös konkreettisesti kysymys että luotanko koristaa rannettani musteen muodossa:)

DVNO

miks on nii harmaata! tulispa kesä! tai edes lunta...piikan eka joulu tulossa... :P

voe että minen jaksa oottaa ens vkoa. pitkästä aikaa parturi, ja tatskan saan perjantaina! ja sitte vaiks... tivoliin ja kaikkea.

pitäs olla tosin ens vkon perjantaiks kirjallisuusessee tehtynä ja kirja luettuna. oksanen sofi ja stalinin lehmät. aikamoista...

okei, mie meen leikkiin piikan kans. se huutaa.

joops!

oli siellä sähly. ja käväsin naapurissa ja pääsihän meän sosiaalidemokraatti läpi...
minun ehokas ei vaikka sai ääniä vaikka kui... toimiikoha tuo suhteellinen vaalitapa ihan oikeudenmukasesti...
ai niin ne läksyt vois tehjä. ja mennä nukkuun ku.. no väsyttää.

tänään.

Vau, tämmönen!
aika hienoa... tattista vaan sille jonka avulla tämän paikan löysin. surffailusta näköjää hyötyy.
kui vähemmän tarviikaan kärrytä ku saapii purkaa ittensä sanallisesti.

tästä päivästä! noh, kävin äänestämässä. eikä tuntunu sitte yhtää hyvältä. onneks kuiten kävin, oisjääny vaivaamaan. kunnollista ehokasta ei tosin löytyny mutta aattelin tukea jotai suurempaa kuiten... oispa paremmat ajat tulossa.
päivä menny jotenki hukkaan taas, johtuu siitä ku valvoo. sain viikonlopun vapaaks töistä ja ajattelin tietenki pistää vähän kaasua ja kävästiin rollossa ja yyteellä. rollossa tivolissa tietenkin. humala yllätti, ja vanhat tutut! ainaki aamulla olin tyytyväinen että tuli käytyä.. lauantai meniki piimää juodessa. se on taivaallista krapulaiselle, oikiasti. suosittelen. hain lauantai-aamuna siskon ja kummitytön asemalta, yllätettiin mumma. kyl se oliki ilonen. piika on taas oppinu kaikkea uutta.. sitä kattellessa krapulaki unohtu. no illala piti taas lähteä yyteelle tällä kertaa, muutamat paukut juotiin ja vanhoja kavereita nähtiin. ihan kivaa.
tämä päivä onki menny palautuessa.. reissussa rähjääntyy. nyt väsyttää kiitettävästi. pittää kattoa idolssit ja käyvä pellaamassa poikien kans sählyä jos tännään ees on. ja sitte mennä naapurhiin vaalivalvojaissiin. olkoon sitten sosiaalidemokraatteja, ihmisiä ne on neki:P eivaan. kerttu on leiponu ja kaikkea, pittäähän se käyvvä antamassa henkinen tuki.
pitäs kai sitä ennen läksyjä kattoa.. mutta ainiin, ainainen ilonaihe, joka tuli juuri mieleen! oon heinäkuusta asti ollu ihan helisemässä että pittää saaha mustetta iholle ja en oo saanu aikaseks. sitte sellane tumma keijukaine sai minut tekkeen asialle jotaki ja soithautin sitte liikkeeseen ja sain ajan marraskuun alkuun. kiva ku on jotain mitä ooottaa.. kuva on jo tiedossa ja se on... niiin minua! se jakaa varmasti mielipiteet mutta mikäs sen parempaa. what u see is what u get. ja jos ei, nii sitte ei. tai jotakitititidii!:)
on se elämä iha hölömöä!