ärsyttävän tuntonen ku on maha ihan täynnä.. oon nii pakkomielteinen tuohon piimään ja sitte ku sitä on pakko juua ruoan jälkeen nii tulee maha ihan.. ähkyyn. ja sitte, luin eilen tästä, että energiankulutuksesta 10% keskittyy ruuan jälkeen sen sulattamiseen nii on kylmä. ja koulu loppuu aina ruokkiksen jälkeen ja sitte pittää kävella kottiin maha täynnä ja kylmissään. hoho. isoja on ongelmat tänään mulla.
en saanu oikein viime yönä unta. heräsin reilun tunnin päikkäreiltä puol seiskan maissa, käväsin pelaas sählyä, suihkut ja hampaat, ja nukkumaan, ja pyörin sitte sängyssä varmaa sen kaks tuntia. oli kylmä ja hiljasta ja pimeää. pyöri kaikenmoista päässä. lähinnä jänskäsin ja jänskään edellee perjantaita. mietin sitä kuvaa kaikelta kantilta ja onko se paikkakaan oikea ja kävin mielessä vaikka mimmoset skenaariot. aika luottavaisin mielen nyt tosin. pitäs vaa saaha talvirenkaat että ylipäätänsä rovaniemeen pääsee. bussilla pääsee juu toki mutta. jotenki paras fiilis ois lähteä omala autola. sillo voi olla jotenki itsenäinen eikä oo riippuvainen kenestäkään. tai jos sillä bussilla menis ja menis sitte vaikka vilmalle. seuraavana päivänä varmaa menis bussi taas pelloon. meniskö. pitäskö soittaa vilmalle. ää. tahon oikean auton johon voi itte vaihtaa renkaat. mie nii vihaan tuota asuntoraktoria....
volkkari tullee hämeenlinnasta joo perjantaina mutta luultavasti illala. minu häätyy ainaki kolmelta jo olla menossa. aika on 16.30. ja emminä ole kyllä hakkaamisen jälkeen kotio menossa, sitte mennää tivoliin. keijju se sano että uniklubia kattoon. kyllä se vain passaa:) ois omalla autolla siksiki paras olla ettei tuu juotua niinku aina oon ollu kauheassa tuubassa ku nähty ja ja saapii itte päättää aikataulusta. aina vaa kesken kaiken jonku on häätyny lähteä, viimeks minun.
huijja...
se on joku petollinen juttu joka ottaa aina vallan, vaikka kuinka yrittäis olla nätisti ja sillaa hiukan humalassa. lopulta ei oo jalkoja, ja muistia vielä vähemmän. sitte sitä sotkee asioita ja tekkee itestään täysin pellen. ja sitte sitä miettii että jaa, mitäs tuli tehtyää. hmm, puhuukohaan kukaan enää mulle. loukkasinko? sanoinko jotain, käyttäydyinkö tyhmästi? voi sannoo etten humalassa vaa jotenki oo oma itteni. jollain osa-alueella taas omat piirteet korostuu kummasti... äsh. jotku asiat vaa muutaman paukun jälkee tuntuu nii oikeelle ja jotenki kaikki muu vaa unohtuu. ja sitä on taas samassa mihin jäi joskus aikasemmin. eikä mikää oo edelleenkää yhtään sen selvempää.
jotenki jotain asioita ei edes halua selvittää. haluaa vaa antaa asioiden mennä niinku ne menee. mutta aina, aina, aina seuraavana päivänä tahtoo tietää. muistaa kaiken hyvän edellisestä, ja tahtoo todistaa itellee kaiken mikä on totta ja mikä ei..
voi, ku asiat voi tehä yksinkertasesti. ja voi, ku ne voiki tehä ni helposti vaikeiks. ja kui helppoa on antaa asioitten mutkistua ittestään...
olispa perjantai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti