kotona.

eilen oli aika turha päivä koulussa. ainejärjestöt esittäyty, ihanko olis tullu jotain uuttaki infoa. no, herättiinpä kuite melkeen koko konkkaronkka tunnollisesti ja oltiin oikeassa salissa oikeaan aikaan. kaikki oli ohi hetkessä ja ruokalista ei näyttäny edes lupaavalta joten lähettiin siitä sitte jokkainen ommiin suuntiin. illaks kuiten sovittiin ainejärjestön kans että istuttais iltaa, ilman alkoholia. se oli sitten suunnitelmana. miekö pääsin koulusta kottiin söin äkkiä jotaki ja vedin lenkkivermeet päälle ja odotin lenkille pääsyä. sitte kurkkasin pihalle että vettähän sieltä tullee. jäin sitte lukemaan opiskeluohjeopusta ja sättäileen. kaheks pitiki mennä naapuritavarataloon töihin. enpä odottanu yhtään edellistä mielenkiintosempaa työnantoa. tuli imuroitua melkein koko pulju, noh, neljän tunnin edestä. imuri pysähty ihan vain muutaman kerran. tuli paiskittua rehellisesti töitä selkä vääränä. olo oli kauhea siinä neljännen tunnin paikkeilla. eikä homma tuntunu loppuvan. nälkäki kurni. tavaratalo ku menee kiinni klo 18 ni aattelin tillaisuuteni tulleen ja sammutin sen huutavan vekottimen ja näytin rehellisesti sen että nyt koskee jo paikkoihin. pomo ja setäni katto vaan että no mitäs nyt. kuunteli minun murheet ja sano että no kaipa sitte jatkat ens vkolla, että ei nämä työt katoa mihinkään. hymyilin "nätisti" ja kiitin ja poistuin paikalta. ei sääliä, ei kiitosta! tekeekö joku tuomosta hommaa, siis imuroi, neljä tuntia, ihan tuosta vain niinkö se olis jokapäivästä? ko mie olisin oottanu edes jotain että... "hei pietä saana tauko, tuohan on kovvaa hommaa" tai että "voi että, siekö olet imuroin koko neljä tuntia?! mene jo toki kotia leppäämään" tai että... jotaki! tai sitte olen vain liian hentosta tekoa. mutta ei sen pitäs olla siittä kiini... mie joka olen ollu aina töissä! aina... puutarhuri... marjamyyjä... lapsenvahti... siistijä... kirjamyyjä... keittiöapulainen...kassaneiti...ovivahti...baarimikko... plokkari... puhelinhaastattelija... JA NIIN EDELLEEN! ja olen, olen tehny siivoojan hommia semmosia 12h työrupeamia. ja siihen on kuulunu imurointia... mutta ei neljää tuntia ilman taukoa tai muita työtehtäviä ohessa. ja niin pölystä kauppaakaan en ole ikinä imuroinu. enivei. se oli rankkaa. selkä on vieläki kipeä. valivalivalivali ja vali. töistä ko pääsin ni satohan se vieläki. pistin silti purtavaa suuhun ja lenkkivermeet pääle että josko heittäs satamasta. oikeasti halutti kovasti urheilemaan. kovasti. aloin siinä sitte väsyksissäni myös miettiin että en jaksa lähteä illalla mihinkään... oikeastaan, mulle tarjottiin kyytiä kotikotia, ilmasta kyytiä. innostuin kovasti. olin ihan puhki ja kotona jos missä pystyy lepäämään. sovittiin kellonaika jolloin minut sitte otettaan kyyttiin. laskeskelin vähäsen ja sain mahutettua lenkin aikatauluun, sadeki oli lakannu. juoksin ounasvaaraan, tavottelin kympin lenkkiä. puolessa välissä paluumatkaa puhelin alkaa vaan soimaan että olis lähtö sinne kotia, aikataulut uusiksi. pieni kirosana pääsi mielessä, aikoivat tulla hakemaan minut kesken lenkin. mikään ei ole enää pyhää :D huoh, ei muuta ku vauhilla juokseen kotia päin ja kyytiä vastaan. sain käyvä hakemassa tavarat asunnolta. suihku ei ollu aikatauluun sopiva olleskaan. noh, nahkatakki niskaan ja laukut mukhaan, lenkkarit ja muut vermeet jäi pääle ja hiki virtas:D onnellisesti päästiin kuiten lähtemään. pahoteltiin kyllä aikasta lähtöä yms. noh, loppu hyvin kaikki hyvin. pääsin kottiin äärettömän väsyneenä. äiskän kans iltapalaks palviahventa, suihkuun ja nukkumaan. hyvät oli unet.

aamu oli ehkä paras aikoihin. täydet, sikeät unet ja heräsin piikan tömistelyyn käytävässä. uni loppu samantien, hääty mennä sannoon heippa. kurkkasin ovesta ja piika pysähty heti paikoilleen. hoksas kuka oli tullu ja kiljahteli ja juoksi lujjaa sylliin ja rutisti oikee kovasti. se oli aitoa iloa ja tunne oli molemminpuolinen. päivä meni kyllä piikan kans temmeltäessä. käytiin kirpparillaki ja tehtiin mumman ja piikan kans hieno kaapisto-löytö, ollaan sitä maalailtu tässä. ihanan villapaidanki löysin, vaan 1e! käsittämätöntä. toisenki paidan, ja muhennospadan löydettin. kotona jatku sama leikki ja sitte piika viimein väsähti meni nukkumaan. me maalattiin äitin kans ja mie liukenin salille. noh eihän mulla ollukaan enää kortilla vuoroja, sain onneks naapurinpojalta lainaks korttia. urheilutti kovasti! ajattelin juosta vähä alkulämpöä ja tehä kunnon salireenin. NOH.. se juoksu tuntuki luistavan... juoksin 10km 62min. tuntu hyvältä! sain olla sitäpaitsi ihan yksin salilla. tai tuli viimisen kilsan kohalla yks kaveripoika, mutta ei se hidastanu. olin vaa vähentäny vaatetta sillee ko oli niin hiki että vähäse punastutti:D tai no oli mulla urheilutoppi... pikkunen... napa siis näky. hehe. mutta ihan asiallisesti olin kuiten! joopasejoo.

salilta kotia kotia kotia suihkuuuuuuuun. piika oliki heränny, elikä ei suihkuun, vielä. hääty sen kans temmeltää, ja ku maalaukset oli pesuhuoneessa ei sinne siis edes mahtunu. hienoa hienoa hienoa. mm.. joo. sisko tuli sitte ja laitto ihanaa broileripihvikasvisruusukaaliriisimuhennoskastiketta. nam. ja sitten. sitten sitten temmellettiin ronjan kans. kävin vihdoin sielä suihkusssa ja sitte mentiiki piikan kans pihalle ja pyöräileen ja syömään marjoja. hmm. melko tavallinen päivä, ei minun arkea mutta tavallisia asioita on tapahtunu. enkä vaihtais mihinkään. sain piikan ihan just nukkumaan. itte en voi vielä mennä ku lupasin hakea siskon jostain illanistujaisista. kauheasti kyllä nukuttaa. ja joo, nyt on lauantai. mutta mie saan juhlia ens vkollaki ihan syämeni kyllyyestä.

mikäköhän juttu tämä nyt oli. emmie ylleensä kirjottele tänne niinkö tarkkoja kuvvauksia päivän kulusta. hmm...

kai tänään oli hyvä päivä. huomenna tulee oleen myös hyvä päivä. iltapäivällä palaanki takaisin "kotiin" rovaniemelle. pittää nähä likkaa ja muuta. aiko sisko ja isäntä ja äiti ja piika viiä minut. tuodaan vissiin asuntoon pöytä ja sohvaki. iso soluasuntoni nimittäin kaipaa juuri niitä.

nyt alkaa ajatus katkeileen. mutta kummallinen kirjotus kyllä tuli. palataan "asiaan" sitte vaikka huomena. Ü