kuinka äkkiä ystävät myös voi kadottaa... kun totuus paljastuu. kun työntekoon väsyy.

niin. ystävät! ah, ystävät!

miksi en ennen tajunnut kuinka tärkeitä ystävät on! ja se ettei niitä voi olla liikaa! ja että ystävyys on jokapäivästätyötä. ei työtä.. mutta vaatii vaalimista! ja vaatii minultaki jotain. mutta ku antaa ni saa. saa niin paljon! ystävyys! se on elämän suola se! sen avulla, sen kautta, sillä, saavuttaa elämässä ne parhaat asiat.

ihanat ystävät. ihanat ihanat ystävät.

pitäskö alkaa taas kirjottamaan.

en tiedä. en tiedä antaako tämä mulle enää mitään.

tosin nyt olis aikaa.

koko kevät aikaa.

oon niin heartbroken etten saa itsestäni oikein irti mitään jos olen yksin. turrutan itseni ystävillä. onneksi niitä nyt riittää.

huomenna uusi tatska ja päivä meksikolaiseni kanssa. pure love.

oon silti ihan heartbroken. mistä minä löydän tämän ihmisen jota näin kovasti jäin kaipaamaan..

mummon punainen matto ja punaset verhot paikallaan.

eka vuokra maksettuna.

mac saa oman nettitikkunsa pian.

oma koti.

koko päivä menny järjestellessä asioita.

huomenna alkaa luennot. this feels good.

olen miettinyt. olen motivoitunut.

jos lähtisin kuitenkin vain käymään malesiassa.

saa nähdä. rakkaani on australiassa. kaipaan.

helsinki city, finland

joojoo... estoy en casa. jejej, ya hace mucho tiempo. lo siento mucho pero simplemente no he querido a escribir aqui.. nada.

joojoo. kotona ollaan. siitä taitaa olla jo kuukausi. joo. tasan. kotona ollaan oltu jo kuukausi.

oli auvvoista saada kamat kotiin. oli kolme painavaa laukkua. se oli suoraan sanoen helvetillistä. lento meni hyvin mutta ku matkustaa sääntöjenvastasesti liioilla kamoilla, nii on se aika ressaavaa. ja ku siihe vielä junamatka hki-pello. menin tosin valkeakosken kautta. pitihän se piikaa käyä kattomassa. huh! oli niin uskomatonta nähä vauva vielä, eikä vierastanu minua yhtään! tuli heti syliin. ikävä on taas. vaikka näin piikaa perjantaina, mutta vain muutaman tunnin.

viis päivää meni koti-pellossa ennen ku tuli ensimmäinen seinä vastaan. piti ottaa aikalisä ja lähteä käveleen hetkeksi. en tiä. johtuu myös ehkä tekemättömyydestä, kun ei ole sitä 6pvää vkossa töitä niinku aina ennen. nyt on vain vkonloput soikassa ja viikolla ehkä jotain siivoushommia naapurin mummoile ja papale muikunperkkausta. on se rentoa ja mukavaa, mutta kolkuttellee vähä omatuntoa ko sitä rahaa aina tarvis.

..

nyt olen helsingissä. tekee ja on tehny niin hyvää. tahdon muuttaa tänne tai edes tampereelle. tahdon olla nyt kaupungissa. rovaniemi tekee minut surulliseksi. tai ainakin nyt ajatus rovaniemestä tekee minut surulliseksi. aion hakea erillisvalinnassa tampereelle. ehkä pääsisin. en tiedä. no, ainakin nyt syksy menee rollossa, olen saanu kämpänki hommattua ja ekaan tenttiinki on ilmottauduttu. saa nähä. en tiedä yhtään missä olen menossa noissa opinnoissa... noo, ajallaan :P

tulin tänne etelään viime vkola asuntoautola äitin ja santun kans. santtu meni hml:aan ja äiti haki ronjan lappiin lomalle. mie jäin hämikseen ja sieltä sitten jyväskylään. oli häät. oli paras hääreissu ikinä. oli rakkaan ystävän häät. oli kauniit häät. tapasin ihanan perheen. tutustuin ihanaan kotiin, maatilaan. näin lehmiä. hevosia. kuuntelin hiiren rapinaa yöllä. sotkin varpaat lehmän lantaan kävellessä avojaloin ulkona. kuuntelin kaatosadetta ja ukkosta. oli ihana olla kylässä ja tuntea olo niin tervetulleeksi. oli ihana nähdä mistä ystäväni tulee. ja ne häät... niin hyvää ruokaa. niin kaunista. niin hauskaa. musiikkia ja tanssia. kaikki... hienoa. :))) kiitos kiitos kiitos! toivottavasti saan mahdollisuuden käydä toistekin. ehkä ei toisia häitä mutta kuitenkin.

..
jyväskylästä sitten helsinkiin. saatoin essiä. <3 hän on nyt frankfurthissa matkalla singaporeen - sydneyhyn ja sieltä canberraan. ausseihin. minun piika. puolen vuoden päästä menen perässä. <3

piti tulla kattoon myös että onko kaikki siskollakin hyvin. siitäkin oli puoli vuotta kun oltiin nähty. ei paljoa ehditty hengailla siskon töiden ja koulun vuoksi mutta... teki hyvää. helsinki teki minullekin hyvää. olen saanut olla ihmisvilinässä ja kuulla vieraita kieliä, olla auringossa ja.. olla. juosta töölönlahtea ja hikoilla auringossa. sisko leikkasi mulle hiuksetkin. supertalentti. ;))

...

huomenna takasin lappiin. ajattelin ottaa yöjunan mutta rakas ystäväni on menossa autolla jyväskylästä joten hyppäänkin kyytiin. reilusti mukavampaa!! olenkin sitten jo illalla kotona, täytyy yllättää porukat. ja ronja <3 täytyy siis herätä aikaisin että ehtii aamujunalla j-kylään.

,,

nyt on hyvä. tein siskolle sapuskaa ku se tuli töistä. salaatta, mausteisia v-sipuli tomaatteja, kurkkua, auringonkukansiemeniä, lämminsavustettua kirjolohta, vuohenjuustoa ja fetaa ;) tiesin että nää kolme maistuu hälle niin ostin sitten kaikkea. kyllä sitä iteki tykkää jos tekee pitkää päivää että joku olis tehny ruuan valmiiks. ja ku leikkas mulle hiuksetki ;)

väsy väsy väsy!

hyvä yötä!

Cena de Yoguis.



Picnic en la terraza

http://www.youtube.com/watch?v=FlsBObg-1BQ&feature=player_embedded

Adele - Set Fire to the rain

<3

tämä on lopussa. lopetin yliopiston täällä jo. sain jo melkein kaikki arvosanat jo. olen pirun ylpeä itestäni. selätin espanjan kielen ja kaiken lisäksi selätin kokeeni espanjaksi, tein kaikki esseeni espanjaksi ja sain hyvät arvosanat! moni ystävä teki englanniksi kun oli mahdollisuus. en luovuttanut. onneksi en. opin niin paljon. niin paljon.

ylipäätänsä.. opin niin paljon. ei siitä vaikuta edes alkaa kertomaan tai sitä sen kummin erittelemään koska tämä kaikki... kaikki on... tehny minusta uudenlaisen, saman mutta hiukan erilaisen. kannan mukanani nyt paljon uutta. en unohda. opin. ennen kaikkea opin. voi ihmiset hyvät, matkustakaa, asukaa muissa maissa, opiskelkaa! menkää vaihtoon! tehkää se ittenne ja .. kaikkien puolesta.

nyt on hiukan tyhjä ja yksinäinen olo. on hiukan vallasta sekanen olo. nyt päätän itse miten käytän tämän loppuajan. nyt se on minusta kiinni miten nämä päivät etenee ja kuinka järjestän paluun suomeen. se hirvittää, jännittää ja ihastuttaa. on ollut semmosta tunteiden hullunmyllyä.

äiti raukka on saanut siellä purra hampaita yhteen kuunnelllessa ihan randomeina päivinä minun itkuja ja huutoja, nauruja ja ikävää, irrationaalisia pelkoja ja ylitsevuotavaa onnellisuutta. sitä tämä on ollut.

tuntee elävänsä.

<3

lähtis tässä viimeseen kokeeseen.

ihana aamusin herätä ja pistää biksut päälle ja parvekkeelle lukemaan. :))

iltasin tosin vähän vaikea nukahtaa ko on aika kuuma...

mutta nyt se loppuu! se opiskeleminen valencian yliopistolle! viimenen koe. sitten täytyy vaan hakea allekirjotukset joihinki papereihin ja... loma. kesä. loma. kesä.

se korkataan tänään uuden tanskalaisipoikakaverin kanssa!

huomenna cena de yoguis, mennään sellaseen erikoiseen arabiravintolaan. ihana naty. ja muut kurssikaverit. :) <3

ja sitten.. vkl.. Gimenoiden luo. Carmenin ja Pepen luo. Valencian viiminen paella. ei houkuta enää tosin, se paella, mutta ehkä... ehkä sitä tulee ikävä. :D Carmen laulaa Cant D'Estil-ryhmässä ja menen niiden kokoontumiseen kuuntelemaan ja fiilistelemään. <3

ja muuuta... täytyy nähdä kaikki viikon sisään! ja tehdä kaikki! 24.pvä jo Barcelona! <3

Ronja soitti eilen skypellä.. "saana tule jo!" ja kysyin että tuletko hakemaan kentältä, se juoksi hakemaan jo kenkiä... :D raukka. <3333 kai silläkin on ikävä?!

27.6 <3333

my days. :D

mitä ihmettä tässä oikeen tapahtuu! :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

nauroin koko matkan Taj Mahalilta (naapuripakistaniindiakauppa)kotiin.

okei. alotetaas.. eilisestä. joo.

täällä on sellanen feria tuolla puistossa, firia alternativo. siellä on kaikenlaista ihanaa ekologista kamaa, käsitöitä, ruokaa.. kaikki tuoretta, luomua ja ihanaa! pörräsin sielä eilen aamupäivän, kävin illala kokeessa (sen proffan joka pyys minut kahville! :O ja jonka kans kävin hiukan oudoilla kahveilla, se yritti vaakuutella minut tulemaan tänne takasin tekemään masterin sen ohjauksella :o, hiukan kummallista erityishuomiota myös eilen kokeessa... hämmentävää), ja menin sitte takasin feria-alueelle KOSKA... noh. siellä oli yks SUKLAAkoju. ekologista luomusuklaata! 90%! NAM! maistelin siinä ja juttelin sen kojunpitäjän kanssa joka sitten innostu kysymään minua illalla maistelemaan lisää ja... oluelle. :D

ihan ajattelematta sen kummemmin suostuin. siis mikä minussa oikein on ko ainoat treffit tuntuu tapahtuvan täällä päin maailmaa reilusti yli 40v. ohittaineiden herrojen kans :O ? eniveis, sen vakavammin ottamatta, suostuin siis tulemaan illalla takasin. menin ja lähettiin siitä eka herran pakulle ja sitten istuttiin irkkupubiin Guinnessille. oli hyvää. sen jälkeen eksyttiin indo-pakistani-ravintolaan, jännästi tilattiin samat berenjena-annokset pikantteina :D ja siellähän olis ollu vaikka mitä MUITAKIN vaihtoehtoja :D hyvää hyvää hyvää ruokaa. ja hyviä keskusteluja. herran nimi on muuten Santiago. Santiago Barcelonasta. Santiago Barcelonasta jolla on Villa siellä rannikolla ison puutarhan kera sekä hevosia naapurissa. hmm... vanhempi herra villan kera barcelonasta... kuulostaako tutulta?! no helkkari, VICKYCHRISTINABARCELONA by WOODY ALLEN. chiiiiiiizuuus!

... olin vasta nähny unta ratsastamisesta. jännä. herralla on hevosia ihan lähellä. halusi esitellä mulle villansa. ja barcelonaa.. ja viedä minut ulos syömään.

mitä tässä oikein tapahtuu. pyysi että menen tänään hakemaan regalos, lahjat, ilmasta suklaata, häneltä. muy bien... olen hämmentynyt. kun jotenkin kummasti olen matkalla barcelonaan alle 2vkon päästä. en mie oikein tajua nyt :DDD

.. ja tosiaan. Taj Mahal. sen työntekijöistä noin 2 on pyytäny minua aikasemmin ulos. kieltäydyin kohteliaasti. tällä kertaa isoherraOMISTAJA tulee juttelemaan ja halusi illallistaa minun kanssa, INTIALAISTA RUOKAA. anto mulle korttinsa ja numeronsa. en suostunu antamaan omaani :D SITTEN kassalla vielä anto mulle käsiin paketin pakistanilaisia leivoksia. :D

miksi nämä vanhat miehet lahjoo minua nyt sokeriherkuilla... yhtäkkiä. ja intialainen ruoka kummittelee molempien taustoilla. ja business-tausta.

mie olen lähössä kotia! ja nyt alkaa tapahtua niin kummia, ihan ku en olis jo muuten ihan levoton :D tähän vielä suklaata ja halwa-leivoksia niin lopetan nukkumisen kokonaan :D

huhhuh. en tiedä. naurattaa. :D

dia 6. de junio

minä hymyilen!

nenässä tuoksuu pimeä, syksynen sää, sateen jälkeen, olen mielessäni menossa lenkille, olen kotona. juodaan äitin kanssa teetä kun tulen takaisin läpimärkänä.

---



olin eilen espanjalaisen ystävättären luona. perheen äiti kuttu minut opettelemaan baskimaalaisen kalareseptin. nam!


pescado a la vasca (rape) con salsa verde.

tehtiin me myös karjalanpiirakoita.. :P tein nyt toista kertaa, eri espanjalaisperheen kanssa. ihastuivat ikihyviksi, etenki munavoihin. :D voi on kyllä semmonen aine, jota nämät pelkää. läträävät ihan USKOMATTOMAN paljon öljyjen kanssa mutta sitte ku kuulevan sanan voi niin... voi voi voi kauhistus :D

hauskaa. oli siis hauska nähä ku nämä hekumoivat sitte tuon munavoin kanssa. se on jotain niin "syntistä" :DDD

ja ylipäätänsä leipominen on aika epätuttua näille. ihmettelivät ku kerroin ettei se ole kauhean kummallista jos tekee leipää ite suomessa, tai että mieki ruukaan tehä joskus ite leipää. täällä on niin joka nurkassa pan & pasteleria-leipomoita ettei kukaan vaivaudu ite vaivaamaan.

:) nojoooooo!!

ihania ihmisiä kuitenkin esimerkiksi tämä marian perhe. perheen äiti kerto etenkin tykkäävän minun ajattelutavasta. katotaan joka kera siellä jotain vanhoja klassikkoelokuvia. eilen katottiin Hilda con Rita Hayworth, vau mikä kaunotar! ja ed. kerralla Casablanca. :')

näitä tälläsia kulttuuri(vaihto)-päiviä tulee ikävä. mutta perhe kerto että mulla on sitte aina "casa" täällä, siellä, koti heidän luona. :)<3

--

tänäänki olen saanu paljon aikaseks. kävin lenkillä ja salilla, nyt olen viimeistelemässä esseetä perjantaiksi. kohta menen joogaan.

ansaitsen rentoutusta! :)

21pvää Helsinki-Vantaahan.

<3 besooos!

tuun tän kuun lopussa kotiin.

onneks olen valmis! kaikki on täällä hyvin, elämä on mukavaa ja lepposaa, kaikki on kunnossa mutta olen valmis lähtemään kotia. kaikki oli kaiken arvosta, hedelmät oli hyviä, aurinko oli kiva ja sillee. mutta olen valmis kotiin. minun olemassaololla tuntuu olevan siellä merkitystä. täällä olen... joku jostain. irrallinen.

odotan odotan.

A professor stood before his philosophy class and had some items in front of him.
When the class began, wordlessly, he picked up a very large and empty mayonnaise jar and proceeded to fill it with golf balls. He then asked the students if the jar was full. They agreed that it was.
The professor then picked up a box of pebbles and poured them into the jar. He shook the jar lightly. The pebbles rolled into the open areas between the golf balls. He then asked the students again if the jar was full and they agreed it was.
The professor next picked up a box of sand and poured it into the jar . Of course, the sand filled up everything else. He asked once more if the jar was full. The students responded with a unanimous "yes."
The professor then produced two cups of coffee from under the table and poured the entire contents into the jar, effectively filling the empty space between the sand. The students laughed.
"Now," said the professor, as the laughter subsided, "I want you to recognize that this jar represents your life. The golf balls are the important things- family, your children, your health, your friends, and your favorite passions--things that if everything else was lost and only they remained your life would still be full.
The pebbles are the other things that matter like your job, your house, and your car.
The sand is everything else -- the small stuff.
If you put the sand into the jar first," he continued, "there is no room for the pebbles or the golf balls. The same goes for life. If you spend all your time and energy on the small stuff, you will never have room for the things that are important to you.
Pay attention to the things that are critical to your happiness. Play with your children. Take time to get medical checkups. Take your partner out to dinner. Play another 18. There will always be time to clean the house and fix the disposal."
Take care of the golf balls first -- the things that really matter. Set your priorities. The rest is just sand."
One of the students raised her hand and inquired what the coffee represented.
The professor smiled. "I'm glad you asked. It just goes to show you that no matter how full your life may seem, there's always room for a couple of cups of coffee with a friend."

randooom...

(TÄÄLTÄ...)

minä ainaki tykkään tehä kokkeita ja tenttejä. sehän tuntuu aina niin hyvältä jälkeenpäin. kun on niinku saavuttanu jonku, saanu merkinnän, pisteet. se on niinku kassa joka kertyy joka pinnistyksen jälkeen.

joskus joo menee ressaamiseksi, eihän se sillon ole mukavaa... mutta tarttee vaan semmosen hyvän asenteen, aikaa ja valmistautumista. mikä hätä sillon on ku on valmistautunu hyvin? sillon voi päästä semmoseen fiilikseen jopa että "kysyisipä sitä ja sitä" kun haluaa jakaa kaiken tiedon joka on.. absorboitunu? to absorb... absorboida? noentiedä. mutta eniwei. ;)

kaksi on nyt viidestä tehtynä. + kaksi esseetä, joista toinen on noin puoliksi valmis. deadline 10.6 ja toisella 16.6. väitän että minulla ON aikaa.

ens viikolla on vain yksi "koe", joka on tutorial, eli meen proffan kanssa "juttelemaan" "manuaalista" eli eli.. hitsi.. no tuosta kirjasta joka meillä on ollu.. manuaalina.. hm.. no jonka mukaan ollaan kurssi käyty! eli se menee siis juttelulla. se koe.

eli kaks "kirjotettavaa" koetta enää.

js kesällä teen yhden tentin. jotenki se ekan rollovuoden pisteahmatti alkaa nostamaan päätä, alkaa tulla suorituksia reilun puolen vuoden jälkeen! :D

ja nälkä on kova! päästä suorittelemaan OMIA opintoja.. jeee. huisi. en vaan tiedä mitä muuta tekisin jos en opiskelisi. ei minun paikka perinteisillä työmarkkinoilla ole, ei nyt, enkä näe itteäni sielä tulevaisuudessakaan. en tosin näe itteäni vielä täysin vallottamassa maailmaa. mulla on joku juttu vielä kai löydettävänä. ehkä sen löydän filosofian tulevista opinnoista, ehkä politiikan. ehkä sen löydän ihan vain rovaniemeltä. olen varma että SE ei vaadi minua rovaniemelle jäämään, mutta se haluaa tulla löydetyksi rovaniemeltä. tai.. lapin yliopistosta.

mielessä kummittelee tosin tampere ja tampereen yliopisto. ehkä menen rolloon ponnistamaan vauhtia ja haen etelään. en tiedä! mutta odotan innolla mitä kaikkea tässä tapahtuu!

(TÄNNE...)

... kylläpä on muuten kuuma koko ajan :D emmie muistanukaan tätä elokuulta. se oli ihan ko toisesta elämästä... siitä on pitkä aika, päälimäisenä muistona on ny se hyinen talvi, joka tuntuu uskomattoman kaukaselta nyt. vaihtelu on suuuuurta vaikka se onki pientä suomeen verrattuna mutta.. "no on sitä nyt kuitenki niii jo totuttu tähän välimeren ilmastoon..." :DD

besitoos!

WHEN IT JUST FEEELS SOOOOOOOOOOOOOOO GOOOD.

läpäisin ihan sikavarmana viimosimman poliittisen talouden kurssin.

en halua joutua tekemisiin talouden kanssa ENÄÄ koskaan. se on EVIL! paha. pahuus.

nyt on ! kevyt! fiilis!

yeaa!

4koetta ja kaksi esseetä vielä!

oujea. ja kesätentti tieten vielä.

eiköhä se kela anna ihan vaa taputuksen päälaelle <3

en saa unta.

odottelen tässä unta jo kohta toista tuntia. tämä on aika tuttu tilanne "tässä tilassa"... on kokeet. kuukausi kokeita. nostalgista.. ei kovin viihtysää. liikaa stressiä yhdelle jaksolle. suomen systeemi on parempi.

on vähän semmonen ylivirittyny tila. tuntuu ettei auta vaikka olisi kuinka nokka kiinni kirjassa, on semmonen olo että pakkopakkopakko. ei hyvä. mutta kun siinä nyt vain on totuuden siemen. on pakko läpäistä, muuten tulee taistelua Kelan kanssa.

syyttääkkö tästä itseä vai systeemiä täällä Valenciassa? tai molempia.

---

on ollut niin kuuma päivä. ainaki 35. pysyttelin tosin sisällä, lukemassa, opiskelemassa. tosin hedelmänhakureissulla kävin hikoilemassa, ja aamulla salilla. mutta oli kyllä niin kuuma ettei oikein kiva enää.

huomenna ehkä enemmän ulkoilua. torstaina ja perjantaina kokeet. jos siis ottais pihalle kirjan mukaan.

mutta ku se koe on poliittisesta taloudesta ja en oikein jyvällä ole. se stressaa.

--

nyt iski tosi kova koti-ikävä. pyörittelin mielessä arkea kotona... siitä on pitkä aika. kuinka sitä kaipaa ihan pieniä arkisia asioita. mietin mitä kaikkea teen kun pääsen kotiin, mitä ostan kaupasta ja ketä tapaan ja mitä heile kerron ja mitä ne minulta kysyy.

--

hankala nauttia tästä viimeisestä kuukaudesta kun on stressiä ja on luettava koko ajan. pakko yrittää jotenkin jaksottaa tätä aikaa että saisi kuitenkin hyvästeltyä ihmiset ja tämän kaupungin.

on ollut aikamoinen vuosi. en vaihtais. ja tuntuu että kerkiän vielä ottamaan kiinni ajasta siellä kotonakin. eniten vaivaa kaikki se mitä olen menettäny ronjan kanssa, mutta toivottavasti tutustutaan uudelleen ja koetaan paljon hauskoja hetkiä tämänkin vuoden edestä!

--

kyllä. kaipaan kotia. sitä että on koti, jonka jakaa. se että se minun koti on jonkun toisenkin koti. siellä ei ole yksinäisyyttä eikä minun sääntöjä. se on kaikkien. siellä ei rajata eikä eritellä kaikkea, vaan kaikki on yhteistä. siellä neuvotellaan ja tehdään kompromisseja. siellä on perhe!

jaettu onni, paras onni.

hehheh, kotitunnelmia joululta 2007. kauuuunista.

kuinka lyhyt aika on kuukausi?

mie tuun kohta kotiin!

kohta, kohta, kohta!

kuukausi on todella lyhyt aika!

tulen.. kotiin! <3333333 !!!

äiskä...

mie tahtosin tämmösen koiran.


huokaus, huokaus, huokaus, huokaus!!!!



voimako miettiä sitä?

tai mie kyllä tiän ettei se ole järkevää mutta on kauhean vaikea taistella vastaan... todella erityisen kummallisen vaikeaa perustella järkevästi miks se ei olis hyvä idea. tai siis on hirveän helppo keksiä ja perustella miksi EI mutta on hirveän erityisen hankalaa niinkö uskoa ja ajatella järkevästi ja olla vakuuttunu nuista perusteista. ko mie tahon. ei se olis kyllä niin hyvä idea mutta tahon silti niin kovasti. mistäköhän tämä johtuu...

raakaruoka.

oi miksi sinut löydettyäni joskus hylkäsin!

olet niin "versatile"... monimuotoinen? ja teet olostani niin ihanan!

tänään lautasella PASTAA JA JAUHELIHAKASTIKETTA JA LEIPÄÄ.

eli.


Kräkkerit! eka satsi ja SUCCESS! raakakräkkerit on loistava leivänkorvike. ekassa satsissa idätettyä tattaria ja aktivoituja/liotettuja siemeniä ja suolaa. blenderillä massaksi, levitetään leivinpaperille ja uuniin alle noin 45asteeseen kuivaamaan, ei siis paisteta, jottei siemenien rasvat pilaannu eikä ravintoarvot kärsi! ja tuo kuivattaminen kestää kooooko päivän, tai jopa vuorokauden. mutta nam! eikä mistää vatsakivuista tietoakaan, idätetty vilja sulaa niin paljon paremmin. toisin ku normaalit... puhdistetut.. prosessoidut ällöviljat. :P

sitten...

PASTAA! eli tämä on kesäkurpitsapasta. mmmm! siivutellaan kuorimaveitsellä kesäkurpitsa pastaksi, heitetään mausteita, viinietikkaa ja sitruunanmehua ja puristellaan marinadi ja annetaan tekeytyä hetki. voi kuin hyvää! ja edelleen kaikki normipastan haitat voipi unohtaa. olo on energinen ja vatsa ei pömpötä eikä oo kippee!

no.. jauhelihakastike oli sitten soijarouhekastike, sitä oli minimaalisesti ku piti päästä pussin lopusta eroon. ja jää kyllä soija muutenki nyt paitsioon. nyt alko ainaki 80% raakailu! :) jeeiij!

ja laitanpa vielä tähän fiiliksiä eiliseltä.. :P





Playa Cabanyal.

täydellinen sää eilen. kävin uimassakin ekaa kertaa tälle vuodelle! hiekkaa on kyllä joka paikassa nyt... mutta se on pientä se! :) <3

huh, tänään jännä päivä! suomi - ruotsi mm-finaali! oon niin täpinöissä! vuhuuu!!

oujea! ensimmäiset raakakräkkerit ja SUCCESS! :) < 3

näitä vehkeillään lisää... jos sais sen kuivurin hankittua.

vau. eipä ole IKINÄ tuntunu näin hyvältä seurata suomen jääkiekkoa. huhhuh!

johtuuko se siitä ko olen täällä? en tiedä, mutta kansallistunne on nyt niin vahva!

ikävä kotiin!