mitäs sitä ihminen luonnolleen mahtaa.

ei yhtään mitään.

tekemättömyys ei sovi mulle. se ei vaan sovi. sillon tulee... mietittyä liikaa. varsinki siis ku on kyse siis siitä että on paljon aikaa, ja jonkin verran vain tekemistä. ei ole siis oikeastaan sidottua aikataulua päivässä. sehän menee siis siihen että hittoko raskasta olla tyhjänpanttina. hittoko ei innosta tehä yhtään mitään. ei innosta yhtään mikään. ei jaksa. ei kiinnosta. nukuinpa taas yli 10h mutta laitanpa päiväunille ko ei jaksa tehä mitään.

ei ei ei ja ei.

semmonen 8h päivässä ko olis semmonen aikataulu. sitte sais olla vappaala ja urheilla mielen mukkaan. ei sillaa että ei aikataulua mutta pitäs saaha ehkä jotaki juttuja, epämääräsiä juttuja, tehyksi. ei se toimi niin.

liika vapaus lamaannuttaa minut.

huomenna onki aikataulu sitten. 10-14. ruokaa. sitten 17-20. siinä välissä... hmm. ei tarvinukkaan mennä töihin ko vasta torstaina. niin siis. tuossa välissä. mitä mitä mitä. ehkä... en tiedä. mutta kuitenkin. oon ilonen edes että tuon verran koulua. pääsis elämään taas kiinni.

se on siis elämä. tällähetkellä. koulu. lipasto. se.

hyvä niin. mutta tarvin sitä sopivina annoksina, riittävinä annoksina. liian vähästä tulee vaa paha mieli.

joopasejoo.