sunnuntai! eikä ole tuntunu turhalta. ku on lomaa, son ihan sama millä nimellä sitä päivää kututaan. ei ole mitään kiirettä tehdä mitään. ei tarvi olla mihinkään kellon aikaan missään tietyssä paikassa. ei tarvi tosiaan saaha mitään aikaseks. arvatkaa vaan oliko tämmösele lomale vaikea vaihtaa niin pitkän koulu-pänttäys-työrupeaman jälkeen. oli, oli vaikeaa. tuli laiskuri olo, tuli hyödytön olo, tuli paniikki, tuli ulkopuolinen olo ja kaikenlaisia ristiriitasia tuntteita. mutta jo helpottaa, tähän vois tottua, no ei ihan pitkälä tähtäimellä mutta... onhan tämä mukavaa. olla kotona, lapissa, ja lomailla. lukea kirjoja, siivoilla, järjestellä paikkoja... muutin sitte poies, entisestä huoneesta tännään. tyhjensin lipastot ja hyllyt tavaroista ja papereista jotka tosiaan nyt kuuluu entisseen elämään. paljon heitin poies, paperinkerräykseen meni ylä-ja ala-asteen monisteita ja koulukirjoja, vanhoja kirjepapereita, julisteita, kalentereja, kenkälaatikoita joita olen pitäny hyllyllä (?!) pienoinen muisto pienestä kenkäfanaattisuusvaiheesta koskien Vansin ja Conversen tossuja. enivei...
laatikot oli täynä kyllä lapsuutta! selailin samalla vähän vanhoja päiväkirjoja. tuli kiusallinen olo :D hävetti ihan. ja kuitenkin vain nauratti. melko arvokkaita muistoja, tai arvokkaita nuo päiväkirjat kyllä muistojen säilyttämisen kannalta. mie en kyllä tiä miten olen tajunnu joskus alkaa kirjottaan ja mitä varten, siis päiväkirjoihin. ne on kyllä mahtavia. montaa juttua en kyllä allekirjoittais sanoneeni/tehneeni mitä kyseisitä kirjasista tuli luettua. en muista tehneeni, en muista ajatelleeni joskus ko lapsi. ei sitä vain muista. ne kirjotukset todistaa kyllä mulle että emmie ole ollu aina mie tässä muodossa ja näilä ajatuksila. mie olen ollu erilainen, ajatellu erilaila, arvostanu eriasioita. ollu lapsi hyvänen aika!
paljon tavaraa laatikoitten pohjilta kyllä löyty, siis semmosta tavaraa jota ei vaa voi heittää poies. keräsin meän ronkkelipiikalle aarrelaatikon, niinku minun omista lapsuuen aarteista. laitoin tärkeimmän tarrakirjan sinne, kirjepapereita, koriste-esineitä, koruja, avaimenperiä, ihan kaikkea mitä kuvitella saattaa. se saa sitte joskus penkoa sitä ja tehä mitä mielee niille:) ja mie olin säästäny minun lempibarbietki, tukat leteillä ettei vaan mene sotkuun ja alkuperäset vaatteet päällä. piika saapii neki sitte ko oppii vähän enemmän.
noh. paljon tavaraa lähti liikenteeseen. paljon tavaraa jotka ei ole liikkuneet vuosiin ja vuosiin. nyt on tilaa ronkkelille, se saa minun huoneen. laitoin jo tyhjään lipastoon piikalle omat vaatelaatikot ja vein sen lelut sinne. näyttivät viihtyvän uuessa huoneessaan, toivottavasti piikaki. jos saatais se ronkkeli ny tänne pohjoseen eka...
meni yllättävän paljon aikaa ko istahti tutkimmaan entisen huonheensa sallaisuuksia. antosaa ja aikaavievää. siinä vierähtiki aamupäivä. tännään ko ei satanukaan niin leikkasin kans nurmikon ja poimin viimeset mansikat pihalta. äiskä ja isäntä kävi puolukassa ja oliki koko loppupäivän poies. mie kokkasin wokit ja käväsin lenkillä. takasi oli kiva tulla, äiskä paisto taimenta... oli poka hyät taimenfilleet!
hmm. ajatus katkeilee.
over and out.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti