eikö saana opi. morkkis tulee joka kerrasta ku menet valvomaan ja syömään ja juomaan semmosia juttuja joista sulle tulee puolitehonen olo seuraavana päivänä.

no ei se mitään. oli ihan mukavaa. tai siis tosi kiva ku tytöt tuli pitkästä aikaa käymää, oltii vanhalla sakilla. turhanki sivistyneesti... mutta tuo pellon paikallinen. mmm. nooo. ei siinä.

minun pumpuliviikko päätty näköjään. karu todellisuus alkaa kaivauta essiin vaaleanpunasten pilvilinnojen vallihaudoista valtaamaan koko rakennelman jonka vaivatta vallotti minut melkee kaheks kokonaiseks viikoks. on mulla fiilis parempi ku mitä entisiin aikoihin mutta nyt fiilis on laskenu. ku mie tiijän, niin että kirjotukset alkaa taas huomenna. oikeastaan... eihän mulla ole ko se äikkä. no enkun korotus. ylimääränen matikka. johon luultavasti panostus jää aika pieneks. ei tuosta ressiä revi. ehkä saan palata vaaleanpunaseen pilvitonrniini ku tämä päivä on ohi... paitsi että olis vähän niinkö ratkasujen aika. eli eipä palatakaan ihan vielä sinne minne jo kaipaan valmiiksi. opon ko saan käsiini ni häätyy aivan oikeasti alkaa pyrkimään sinne yliopistoon. häätyy aivan oikeasti lähteä sinne au-pair-haastatteluun, mikäli olen lähössä! tai aivan oikeasti ottaa selvää siitä vapaaehtoiseks lähöstä. päätä saana. päätä.