there's nooooot much space for coincidents in this world. <3

saanan aasia-kuume saa ehkä arvoisensa lääkkeen.

paras ystäväni sai vaihtopaikan Australiasta puoleksi vuodeksi. <3

paino sanoilla "puoleksi vuodeksi"... se jättää toisen "puoli vuotta" siis auki. tuo lause siis. mutta minä voin täydentää sen. sillä sen toisen puoli vuotta voi viettää parhaan ystävän seurassa kierrellessä australiaa, uutta seelantia ja aasiaa.

metta!! <3

perjantaina oli cena de yoguis, eli joogien illallinen. mentiin natyn äidin ravintolaan, ekologiseen vegeravintolaan. illan menu oli hummus, croquetas de lentejas, ensalada y couscous, bolito de coco y un té. ruoka maistui hyvältä. parhaalta kuitenkin tuntu koko kokemus, ne ihmiset, natalia. < 3

en kauheasti ollu aikasemmin jutellu kanssa-joogaajien kanssa (?) mutta nyt jotenki silmät aukes sille että ketä siellä takariveissä onkaan chaturangaillu... Ü

natalia tuli minu vastaan metroasemalle ko en halunu eksyä... ihana. myöhässä tietenki mutta tuli.. hakemaan. käveltiin sitte ravintolalle yhen toisen tytön kans. vähän jännitti ku en kuitenkaan ollu kovin tuttu kenenkään ryhmäläisten kans ja natalianki kans keskustelut on ollu aikalaila lyhyitä ja "ilman-sanoja". yhen mielettömän pojan kans oltiin tehty jo jotain parijuttuja ja törmätty kirjastossa ja jutskailtu ja istahin herran viereen. pian naty kuitenki tahto minut viereensä, se on niin huolehtivainen. kysy että "do u want to come here and speak english with me?"... noh, menin, VAIKKA ongelmia ei ollu. tosin espanjalaisessa illanvietossa desibelit nousee hirmu korkealle ja kun kaikki puhuu kovaa ja ympärillä on 20 kiivasta keskustelua menossa, jää siinä lapin tyttö hiukan kakkoseks. naty piti kuiten huolen.

tutustuin siellä pöydän päässä kahteen herrasmieheen joitten kans kumottiin sitte aika monta valkoviinipulloa. syötiinkin tietenkin välissä. hyvää sapuskaa ja hyvää viiniä. oli niin mieletöntä viettää aikaa niin hyvässä tunnelmassa... ku ilmapiiri on vaan yhtä hyvää auraa ja varsinki kun natyn energiat valasee koko huoneen ja saa jokasen tuntemaan olon niin tervetulleeks ja kotosaks. oli ihana illallinen.

ihmiset alko kuitenki päihtyä ko kellon viisarit jatko matkaansa... lähdettiin jatkamaan läheiseen baariin. yks herrasmies tarjosi cervezan mutta lähdin ennenku sain sen kumottua. ei maistunu. jotenki ilta oli täysi mulle jo. kadotin tytöt ja natalian joten juttelin aikani poikien kans ja lähdin sitte metsästään taksia. törmäsin nataliaan ovella mutta en tajunnu sanoa että lähin pois... ja ku seuraavana päivänä naty sano ettei tieny että lähen tai jotain ni tuli vähän huono omatunto mutta.. ymmärsi kuitenki että en vaa tuntenu oloa enää mukavaks siellä ahtaassa, melusassa baarissa. ilta oli jo riittävän hyvä mulle!

muu porukka oli jatkanu loppuun asti.. mikä tarkottaa noin 8 aamulla :D hyvä hyvä.

mie olin kaheksalta heränny ja valmis kokemaan hiukan tuntematonta Valenciaa. menin suuuuuuuuuureen ostoskeskushelvettiin ettimään uusia tunneleita korviin. vierähtihän siinä tunti jos toinenki.. sinnehän eksy! mutta löyty oikee kiva italialaista perää olevilta miekkosilta, valikoima oli uskomaton. suunnittelin vähän uusintaa, jos laajentais korukokoelmaa vielä vähän ja ehkä... vähän jos modais toista korvaa lisää ^_^


..

huh. tulin just joogasta. niskat huutaa hoosiannaaaaa! olin mallinukkena taas kun piti tehä päälläseisontaa. tein ja tein vielä vaaditun 25hengityksen verran. huhuhu! veri virtasi... sisäisesti tietenkin, vauhdilla. Ü ja muutenki... hullu tunti! tärinää tärinää tärinäää.. natyn pirulline ilme paljasti kyllä ettei tule helppo tunti.

mutta rakastin joka hetkeä. mutta minun niskat...

metta, metta, metta.

-saana

tahdon tehdä joogaretriitin ja opiskella joogan opettajaksi.

< 3

<3

enfermera carmen < 3

sain sitte ruokamyrkytyksen. voin huonosti koko viikon mutta en silti oikee pysähtyny vaa jatkoin samaa mallia. kehnosti voin, koko ajan kehnommin. toissapäivänä tuli toppi. olin kakkosvanhempien luona tekemässä karjalanpiirakoita ja pyöräytettiin paella con mariscos myös. ja ne merenelävät oli liikaa...

eilen olin varma että päivät olis luetut. olin yksin kämpillä, tuhansien kilometrien päässä kotoa. voin niin huonosti.. en tienny mitä tehä. tai tiesin mutta en halunnu huolestuttaa carmenia ja muita, ajattelin että jos selviän niin selviän yksin mutta en. en olis selvinny. sain sitte koko suvun ja medico al domicilion, lääkärin kotiin. sain piikin ja pillereitä. carmen ja pepe vei minut niiden kotiin toipumaan kamomillateen ja sitruunaveden siivittäminä.

kuinka onnekas olenkaan että mulla on nämä ihmiset täällä. en tiedä mitä olisin tehny jos en olis näille voinu soittaa... sillä voin niin, niin, niin huonosti.

nyt voin paremmin. nyt mieli on vain niin äärettömän surullinen. carmen olis pitäny minut hoidossa vielä ainakin yön. piti tulla kotiin ku kaverin kamat oli täällä kämpillä ja se halus hakea ne. tuntuu että carmen loukkaantui kun ilmotin lähteväni. ja se olis viiimisin asia mitä mie haluan. mie tunnen niin suurta kiitollisuutta näitä ihmisiä kohtaan että tunnen itteni niin riittämättömäksi.. siis riittämättömäksi keksiäkseni tavan kiittää. :s

että olla koti, siellä missä ikinä onkaan, kaukana omasta, oikeasta kodista. siitä ei sanat riitä kertomaan. että olla ihmisiä, jotka haluaa pitää sinusta huolen, sitä pyytämättä, sitä vaatimatta, siihen velvoittamatta.

metta, metta, metta.

el domingo, dia 13.

hola!

voin aika hyvin. olin purskahtaa itkuun aamulla kun kävin lenkillä. oli niin hyvä fiilis kaikesta. kaikki on sen ansiota että uskalsin taas pysähtyä. sain joogasta taas voimaa. jotenkin rauhottuminen katkesi kesällä kun aloin töihin. olin koko ajan niin kiireessä etten kerinnyt pitää huolta itestä. olin jatkuvasti negatiivisen energian ympäröimänä kiireen vuoksi enkä ehtiny ajattelemaan tai oikeastaan olemaan ajattelematta. en ehtiny olemaan. tai eihän sitä multa vapaa-aikana kielletty mutta otin työt niin raskaasti että vein taakan kotiin saakka. en saanu ladattua akkuja missään välissä. no en, en niin, miten oisin, olin koko ajan töissä. tein jatkuvasti eniten töitä työvuorolistalta.

syksy täällä toi paljon aikaa... aikaa itelle. mutta en rauhottunu. kaikki oli uutta ja pää oli koko ajan pyörryksissä. alotin joogan mutta en saanu siitä sitä kaikkea irti mitä ennen kesää tai kesällä.

joulua ennen kävin kauheata taistelua pään sisällä... tunsin itteni tosi irralliseks kaikesta. aika meni niin nopeaa ja suurin osa siitä, siis täällä espanjassaoloajasta, meni ennen joulua ikävöimiseen ja oman paikan rakentamiseen tänne. jännitin joululomaa kotona. toivoin kovasti että kaikki olis pysyny ennallaan ja samalla että jotain puuttuisi ja jokin olisi muuttunut. toivoin että minun poissaolola olis ollu merkitystä jollain tapaa...

joululoma latasi akut kyllä täysin. ymmärsin että ei asiat muutu niin äkkiä. ja että kaikki jatkuu ennallaan. ja ettei sitä menettämistä tarvittis pelätä vaikka ei läsnä koko aikaa olisikaan.

alotin uuden vuoden jotenki taas hiukan tasapainosempana. aloin taas tehdä vihersmoothieita päivittäi. sen myötä oon voinu koko ajan paremmin. joogasta saan koko ajan enemmän irti. olen kaivannu näitä tuntemuksia. sellasta että välissä tuntuu että pakahtuu onnesta, että hymyilyttää. että tajuaa jos jokin ärsyttää että syy löytyy siihen useimmiten itestä, sisältä. ja ku sen "korjaa" voi jatkaa niin paljon keveämmin. ongelmat pystyy selvittään niin paljon nopeampaa ku hoksaa että suurin osa niistä liittyy niin paljon siihen mitä pään sisässä tapahtuu, suurin osa ratkeaa ku muuttaa vähän ajattelutapaa.



...

tämä tuntuu nyt hyvältä. tuntuu jo että teen jotain jolla on oikeasti väliä. väliä siis minun elämälle. tapaan jatkuvasti uusia ihmisiä ja se on rikkautta se. tunnen opiskelevani ja se lohduttaa jotenkin.. se antaa tietynlaisen turvallisuuden tunteen, en tunne olevani heitteillä. kommunikoin vieraalla kielellä jatkuvasti sujuvammin ja en voi kuvailla miltä se tuntuu.. se avaa ovia niin moniin erilaisiin kokemuksiin. sillä on väliä. tunnen koko ajan suurempaa kiitollisuutta ja haluan koko ajan olla parempi ihminen, ystävä ja haluan että muutkin ihmiset ympärillä vois hyvin ja koko ajan paremmin.

(oon saanu ihanan piirin joogaryhmästä ja voimaa joogan opettajasta <3 kunpa kaikki tuntisivat kuuluvansa johonkin! se tuntuu hyvältä!)

mettamettametta!

...

ioga

"tienes que pensar para atender los clases del formación de los profesores"

".. no solamente para ser professora, para ganar más de sus practises.."

ja niin edelleen. ihana natalia kuiskutteli tunnilla.

olen niin otettu että on tapahtunu huomattavaa kehitystä! ko rakastan joogaa! enkä ole tehny sitä ko kohta 1,5vuotta. mutta teen sitä täydellä sydämmellä<3

opiskelu ja jooga jatkuu täysvauhdilla! --> <3