Nyt on vuosi 2010 loppusuoralla ja on aika paljastaa kuluneen vuoden 100 parasta juttua!
Haasta kaverisikin paljastamaan omat muistonsa.
tämä on pöllitty sinnalta, joka pölli tämän facebookista.
oiva tapa merkitä asiat muistiin... bueno.. vamos!
Tästä se lähtee, siis sata parasta:
1. Biisi: Tori Amos - I can't see new york, Florence & The Machine - Drumming Song... Kate Bush - Wow...
2. Idols-tähti: vau... en tiedä!
3. Romanssi: oli ehkä epäromanttisin vuosi koskaan allekirjoittaneella! :D mutta jaetaan tunnustus siskolle ja siskon uudehkolle. :)<3
4. Kuukausi: toukokuu ja aikainen kesä rovaniemellä, viimeiset hetken parhaiden ystävien kanssa, hyvästit...
5. Uutinen: lähtisin vaihto-oppilaaksi Espanjan Valenciaan
6. Läppä: hmm...
7. Tyyppi: ronja, mikä hulvaton ja humoristinen ja kultanen puhuva pieni ihminen siitä onkaa tullu!
8. Matkamuisto: tahmea ja limanen Turron - espanjalainen joulukakku - espanjantuliaisia kotio, ja matkalaukussa haisseet chorizot
9. Opettaja: saanko sanoa joogaopettaja natalian ? <3
10. Bileet: tähän liittyy aivan varmasti äänekkäitä saksalaisia ja halpaa viiniä
11. YouTube-video: ehottomasti pornahtavan slaavilaisperäsen jenkkistyneen tipun treenivideot (miten eksyin niitä katsomaan jääköön arvoitukseksi.. *puist*)
12. Runo: runo 80 vuotiaalle ukilleni synttärikortissa, espanjaksi, suomennoksen kera.
13. Kaveri: essi & paavo, ronja tietenki...
14. Matka: pello - rovaniemi - hämeenlinna - helsinki - tukholma - alicante - valencia + 50kg matkatavaraa ja yllättävä perillä odottanut +32 asteen helle
15. Keikka: ensimmäinen kuukausi valenciassa, separationistien sävyttämä ulkoilma-konsertti, liehuvat valencian liput ja päätöntä tanssimista & punaviiniä kokakolalla!
16. Ruoka: ensimmäisiä kosketuksia tapaksien kanssa, kulmakuppilan kala tomaattikastikkeessa, vara-äiti-Carmenin paella <3
17. Vitsi: varmaan ismo leikolan pendolino-vr-irvailu. (olikohan se tämän vuen juttu..)
18. Tyylimoka: legginssit ILMAN pitkää paitaa/hametta.. karmeaa?
19. Stara: aina se on johnny...
20. Eri sukupuolta oleva henkilö: josep, joka teki minun tulosta espanjaan parhaimman ja helpoimman mitä olisin ikinä voinu kuvitella
21. Näyttelijä: javier bardem?
22. Näyttelijätär: salma hayek oli ihan uskomaton Fridassa.
23. Tv-sarja: NAAPUREINA MADRIDISSA! (Aquí no hay quien viva) loistavia espanjan tunteja, kesällä joka arki 1,5h tykitystä :D
24. Tv-sarjahahmo: kyseisestä sarjasta varmaan Mauri.
25. IRC-Gallerian päivänkuva: öö... ohi.
26. PAHIN moka: EPÄSUORAT lennot... ehkä väistämätöntä mutta silti niin sietämätöntä.
27: Hymy: Ronjan.
28. Sporttilaji: juokseminen on melko perus mutta ehkä nyt... jooga! ja salilla käyminen on alkanu maistua.
29. Urheilija: se se kroatialainen gaselli joka korkeushypyssä voittaa kaikki. mikä kroppa!
30. Karkki: voiko ulkomailla OLLA unelmoimatta kunnon lakusta ja salmiakista? kyllä mie olen raakasuklaastaniki tykänny. mutta lakut. ja ne salmiakki/laku-kiekot, irttareista löytyy. nam.
31. Lupaus: tuleva vaihtovuosi olis minun vuosi, en tekisi töitä vaan nauttisin elämästä, suorittamiselle tulisi piste.
32. Kaupunki: Valencia ja tietenki, BARCELONA <3
33. Liikenneväline: lentokone valitettavasti. :(
34. Juliste: La3 - baarin mainos joka on edelleen seinällä pin-up-tyttöneen
35. Valokuva: ehkä ilma-akrobatia-kuvat orhinselästä sisarusten kera.. myös kuvat sagrada familiasta on aika...<3
36. Ilmiö: never-fit-in-with-my-scandic-appearance-in-spain :(
37. Juoru: voivoi en kyllä pysyt...
38. Julkkis: en kyllä...
39. Tietolähde: hesari ja iltalehti
40. Vaate: haaaaaaaaaremihousut
41. Kengät: biker-bootsit
42. Meikki: paaaaksut linerit, kauneuspilkku ja punahuulta
43. Hiustyyli: stoppi värjäykselle, projekti-oma-luonnillinen-väri. helppo mutta ei kovin näyttävä.
44. Tyyli-ikoni: Dita Von Teese, kohtuullisesti.
45. Musavideo: liittyen varmasti michael jacksoniin...
46. Halaus: hyvästit juna-asemalla, ystävät ja perhe & jälleennäkeminen asemalla.
47. Dokumentti: zeitgeist
48. Käsityö: piirtäminen.
49. Kaveripoika/kaverityttö: essi & paavo
50. Ystävä: essi
51. Sukulainen: ronja + KAIKKI!
52. Nettisaitti: facebook, hesari, iltalehti
53. Tuoksu: paella.
54. Maku: valkosipuli, savustetut simpukat
55. Väri: musta/valkea, musta/punanen
56. Lehti: lapin ylioppilaslehti
57. Tekstari: ukki & mummi
58. Puhelu: pahin koti-ikävä, puhelu ukille.
59. Meili:
60. Kouluaine: politica social
61. Koenumero: 0,25 :D
62. Harrastus: aamujuoksut, jooga
63. Maisema: barcelona, yöllä, korkealta <3 myös joululoman luminen ja uskomaton lapin maisema auton ikkunasta
64. Eläin: JÄTTIMÄINEN käärme viereisessä eläinliikkeessä
65. Sarjakuva: fingerpori
66. Näytelmä: pyrin-valencian-erasmus-teatteriin-ja-unohdan-harjoitella-osani-koe-esiintymiseen - näytelmä
67. Maalaus: picasso picasso picasso, las meninas etc!
68. Suudelma: varmaan... hmm...
69. Paita: Shell-kassatyöntekijän ferrari-paita, johon ilmesty pahoja laikkuja tyhjästä!
70. Hame/housut: haaremihousut
71. Hiusväri: värjäämätön :|
72. Vuodenaika: toukokuu, myös superkuuma elo-syyskuu espanjassa
73. Nähtävyys: Gaudin barcelona-jutut
74. Huvipuisto: ei tälle vuodelle.
75. Museo: picasso.
76. Komistus: se rastapäinen latinoskeittari. se just.
77. Kaunotar: natalia ja ariel
78. Tanssibiisi: michael cassetten juttuja ja tiestoa
79. Hidas biisi: tori amos - i cant see new york
80. Uni: en muista, tai enneuni jossun vauvasta.
81. Tarina: ronjan tarinat.
82. Esikuva: natalia
83. Sisustusesine: se musta pyörivä nahkatuoli jonka äiti osti mulle jota en ole nähny jota meillä ei ole
84. Naapuri: kerttu ja kasvimaa.
85. Blogi: australian ruokabloggarit
86. Sovinto: hiljaisia ja ilman sanoja tapahtuvia...
87. Kirje: kirjeet paavolta. oikeat oikeat oikeat kirjeet <3
88. Nauru: yksin elokuvissa.
89. Elämys: barcelona, katutaida/tanssijat, tuli, turistit, brassityttö ja sangria, clubi ja taksi
90. Juoma: no sangria ja jäi se punaviini ja kokiskin mieleen. aa ja itsetehty porkkanaomenamehu
91. Luonnonilmiö: kuuma toukokuu, vielä kuumempi espanjan elo-syyskuu, LUMETON TALVI... :o
92. Kirppis: barcelonassa! ja myös amsterdam & bryssel oli aika hyviä.
93. Oma idea: lähtis vaihtoon sen enempää opintoja suunnittelematta?
94. Peli: palapelit ronjan kans
95. Unohtumaton hetki: hyvästit juna-asemilla.. ronja.. hetket espanjan varakodissa carmenin ja pepen kanssa.. joululoma.
96. Juomareissu: äänekkäät saksalaiset edelleen.
97. Elokuva: FRIDA.
98. Asia: kaukana kotoa.
99. Hyväntekijä: kerttu.
100. Hetki: koti.
tiistai 11. tammikuuta 2011
torstai 6. tammikuuta 2011
jueves, el dia de los tres magos.
"missä saana voi olla?" se oli kysyny heti aamulla. täti yritti kyllä kertoa että tädin pitää taas lähteä, lentokoneella, sinne kauas. piikan huumorilla vastausta ei tullu tai se oli hyvin karrikoitu "niinkö!". voi kun voisi sanoiksi laittaa kuinka rakas piika on. kuinka tärkeää meillä oli viettää reilu viikko tosi tiiviisti... kuinka raskasta nyt onkaan ku sydän on halki ja puolet siitä viillettää suomessa minun huolenpidon ulottumattomissa.
miten kukaan tekee lapsia kun niiden rakastaminen ja niistä huolehtiminen on niin rankkaa... miettii sitten omaa äitiään kuinka monessa osassa hänen sydän oikein on, 4 lasta ja yksi lapsenlapsi. paloja sydämestä oman ruumiin ulkopuolella, missä oma iho, ruumis ei suojaa... huoli on niin suurta.
aivanko puhuis omasta lapsesta vaikka kyse on vain siskontytöstä, tai, ei VAIN siskontytöstä. pienen pienestä tädin aarteesta.
joululoma suomessa on siis ohi. sitä odotettiin... se ei tuntunu tulevan ja yhtäkkiä se olikin päivien päässä. yhtäkkiä se onkin ohi. lento oli kerrankin helppo, 18.12 lähdin aamulla ja olin jo iltapäivällä helsingissä. busseilin siskon luo ja kuinka se pakkanen pääsikin yllättämään... äkkiä sen näköjään unohtaa. pääsiki sitte kunnolla palelemaan kun sisko oli hankkinu liput kaapelitehtaalle Pendulumin keikalle. jonotettiin PAKKASESSA, siis kunnon pakkanen ja Helsnigin viima, varmaan 45min. en tuntenu enää jalkoja jossain pisteessä. korvat oli kipeät jo lentämisestä niin keikkakaan ei enää tuntunu nii nautinnolliselta kunnon bassolaitteiden vuoksi. tärykalvot itki. vaikka oli korvatulpat!
velikin tuli ensimmäisen päivän iltanan helsinkiin. käytii juomassa irish coffeet ja mentiin kämpile nukkumaan. seuraavana päivänä mentiinki veljen kans hämeenlinnaan ja hyppäsin sieltä junaan. voi kuinka odotin kotia pääsyä! äitiltä tulee yöllä viestiä että mitä tahdon aamupalaks. mm.. marjoja! helppo! ja paistetut muikutkin oli aika ok :D
kun hyppäsin junasta pellon kohalla, se oli joulu samalla sekunnilla. luminen, hämärä maisema. äiskä, lämmin auto ja joululaulut, pihalla jäälyhdyt, leivinuuni lämpimänä, kynttilät... kaikki. koti on paras paikka.
koko loma meni kyllä kodin nurkissa. äidin kerrostot ja fleecet päällä. vällyjen alla.. urheilut jäi kyllä espanjaan. pakkasta oli välissä jopa -30. siis syystäkin. salilla tuli käytyä muutama kerta mutta ei se ole sama. helppo ja yksinkertanen loma. ronjan tultua tapaninpäivänä ei aikaa enää tarvinu kuluttaa mihinkään vaan se lensi. touhuttiin kyllä kovasti. katottiin paljon elokuvia mutta tehtiin kyllä vuoden edestä palapelejäkin. ronja sai pukilta myyrä-ja muumipalapelit ja hello kitty- muistipelin. niitä sitte pelattiin. voi ronjan ilmeita kun se avasi lahjoja. :P meni muuten piika hiljaseks ku nähtiin ekaa kertaa noin viiteen kuukauteen. se ei oikein tienny miten olla, missä se saana on oikein ollu. äkkiä meistä tuli taas bestiksiä. tätiä vietiin jatkuvasti, täti herätettiin melkein joka aamu leikkimään.
niin niin se jouluaatto ja aatonaatto ja vähän joulupäivästä vietettiin tietenki mummilassa. <3 oli uskomatonta nähä mummi ja ukki taas. istua pirtissä villasukissa ja auttaa mummia ruoanlaitossa. <3
hyvin ne tuntu voivan. ukki tuntu... nuoremmalta. :P vaikka juuri 80v. olikin täyttäny. mummi oli väsyny, oli kato vieraita, serkun serkkuja venäjältä pariskoineen. kuulemma joutunu ottamaan ylimääräsiä nitrojaki :( menin siis auttamaan jotta mummi sais hengähdystaukoa, nimittäin sitä kattaamista ja ruokailua riitti. kun sai lounaan pöydästä alko kahvin laitto ja kahvin jälkee piti laittaa taas kattilat porisemaan. huhhuh. parasta suomen ruokapöydässä oli tietenki lohi jota söin taas puolen vuoden edestä. sillä niitä joulukiloja sitte vissiin hankittiin.. :D
käytiin uutenavuotena vielä mummilassa uudesti kun ronjaki oli tullu. piipahettiin levilläkin kattomassa kaavia ronjan kans ja ronja pääs vähän purkamaan energiaa toimintakeitaaseen. voi kuinka piika juoksi ja hymyili ja touhusi. parasta. <3
nyt kun ajattelee taas sitä lähtemistä... huoh.. itku tulee väistämättä. siis mummilasta lähtöä. mummeliki jäi vaa seisomaan että hällä tulee ikävä, ikään kuin elä viitti mennä taas. mutta ko minun piti, taas. :( voi mummi ja ukki! <3 toivottavasti he pyssyy terveinä. ja jaksavat... mie täällä kyllä pärjään. ja tulen taas.. en tiedä koska.
sain lomalta kaiken mitä odotin. sain perheen "takasin". toin koti-ikävän siis takaisin tänne valencian kotiinki kun aloin viimein siihen turtumaan.
ainoa mikä jäi oli parhaat ystävät joita en ehtiny(?) näkemään. luulen että ne on ne minun elämän tärkeät ihmiset joihin minun ote on lipsumassa... se tuntuu väistämättömältä vaikka kuinka vastustan. en kykene taistelemaan yksin. en vain saa heihin yhteyttä niin kuin haluaisin.
olen ensimmäistä kertaa alkanu tuntemaan yksinäisyyttä täällä, vaikka aina olen viihtyny yksin ja pienissä porukoissa mutta täällä olen tuntenu olevani todella todella yksin.
olen nyt kipeänä, kaikki tutut on melkein vielä kotimaissaan, yksin täällä kämpillä valenciassa siis. varmaan viikon ollu jo sängyn pohjalla. mieli on maassa, voi johtua matalat fiilikset tietenkin tästä flunssasta.
voi kun saisi vaikka terveyden takaisin tai jatkaa sitten kipeänä oloa mutta kotona.
palataan. tässä kuussa pitäisi sitten alkaa opisellla, nimittäin kokeet alkaa. ja sitten 2. lukukausi. hhuh.
miten kukaan tekee lapsia kun niiden rakastaminen ja niistä huolehtiminen on niin rankkaa... miettii sitten omaa äitiään kuinka monessa osassa hänen sydän oikein on, 4 lasta ja yksi lapsenlapsi. paloja sydämestä oman ruumiin ulkopuolella, missä oma iho, ruumis ei suojaa... huoli on niin suurta.
aivanko puhuis omasta lapsesta vaikka kyse on vain siskontytöstä, tai, ei VAIN siskontytöstä. pienen pienestä tädin aarteesta.
joululoma suomessa on siis ohi. sitä odotettiin... se ei tuntunu tulevan ja yhtäkkiä se olikin päivien päässä. yhtäkkiä se onkin ohi. lento oli kerrankin helppo, 18.12 lähdin aamulla ja olin jo iltapäivällä helsingissä. busseilin siskon luo ja kuinka se pakkanen pääsikin yllättämään... äkkiä sen näköjään unohtaa. pääsiki sitte kunnolla palelemaan kun sisko oli hankkinu liput kaapelitehtaalle Pendulumin keikalle. jonotettiin PAKKASESSA, siis kunnon pakkanen ja Helsnigin viima, varmaan 45min. en tuntenu enää jalkoja jossain pisteessä. korvat oli kipeät jo lentämisestä niin keikkakaan ei enää tuntunu nii nautinnolliselta kunnon bassolaitteiden vuoksi. tärykalvot itki. vaikka oli korvatulpat!
velikin tuli ensimmäisen päivän iltanan helsinkiin. käytii juomassa irish coffeet ja mentiin kämpile nukkumaan. seuraavana päivänä mentiinki veljen kans hämeenlinnaan ja hyppäsin sieltä junaan. voi kuinka odotin kotia pääsyä! äitiltä tulee yöllä viestiä että mitä tahdon aamupalaks. mm.. marjoja! helppo! ja paistetut muikutkin oli aika ok :D
kun hyppäsin junasta pellon kohalla, se oli joulu samalla sekunnilla. luminen, hämärä maisema. äiskä, lämmin auto ja joululaulut, pihalla jäälyhdyt, leivinuuni lämpimänä, kynttilät... kaikki. koti on paras paikka.
koko loma meni kyllä kodin nurkissa. äidin kerrostot ja fleecet päällä. vällyjen alla.. urheilut jäi kyllä espanjaan. pakkasta oli välissä jopa -30. siis syystäkin. salilla tuli käytyä muutama kerta mutta ei se ole sama. helppo ja yksinkertanen loma. ronjan tultua tapaninpäivänä ei aikaa enää tarvinu kuluttaa mihinkään vaan se lensi. touhuttiin kyllä kovasti. katottiin paljon elokuvia mutta tehtiin kyllä vuoden edestä palapelejäkin. ronja sai pukilta myyrä-ja muumipalapelit ja hello kitty- muistipelin. niitä sitte pelattiin. voi ronjan ilmeita kun se avasi lahjoja. :P meni muuten piika hiljaseks ku nähtiin ekaa kertaa noin viiteen kuukauteen. se ei oikein tienny miten olla, missä se saana on oikein ollu. äkkiä meistä tuli taas bestiksiä. tätiä vietiin jatkuvasti, täti herätettiin melkein joka aamu leikkimään.
niin niin se jouluaatto ja aatonaatto ja vähän joulupäivästä vietettiin tietenki mummilassa. <3 oli uskomatonta nähä mummi ja ukki taas. istua pirtissä villasukissa ja auttaa mummia ruoanlaitossa. <3
hyvin ne tuntu voivan. ukki tuntu... nuoremmalta. :P vaikka juuri 80v. olikin täyttäny. mummi oli väsyny, oli kato vieraita, serkun serkkuja venäjältä pariskoineen. kuulemma joutunu ottamaan ylimääräsiä nitrojaki :( menin siis auttamaan jotta mummi sais hengähdystaukoa, nimittäin sitä kattaamista ja ruokailua riitti. kun sai lounaan pöydästä alko kahvin laitto ja kahvin jälkee piti laittaa taas kattilat porisemaan. huhhuh. parasta suomen ruokapöydässä oli tietenki lohi jota söin taas puolen vuoden edestä. sillä niitä joulukiloja sitte vissiin hankittiin.. :D
käytiin uutenavuotena vielä mummilassa uudesti kun ronjaki oli tullu. piipahettiin levilläkin kattomassa kaavia ronjan kans ja ronja pääs vähän purkamaan energiaa toimintakeitaaseen. voi kuinka piika juoksi ja hymyili ja touhusi. parasta. <3
nyt kun ajattelee taas sitä lähtemistä... huoh.. itku tulee väistämättä. siis mummilasta lähtöä. mummeliki jäi vaa seisomaan että hällä tulee ikävä, ikään kuin elä viitti mennä taas. mutta ko minun piti, taas. :( voi mummi ja ukki! <3 toivottavasti he pyssyy terveinä. ja jaksavat... mie täällä kyllä pärjään. ja tulen taas.. en tiedä koska.
sain lomalta kaiken mitä odotin. sain perheen "takasin". toin koti-ikävän siis takaisin tänne valencian kotiinki kun aloin viimein siihen turtumaan.
ainoa mikä jäi oli parhaat ystävät joita en ehtiny(?) näkemään. luulen että ne on ne minun elämän tärkeät ihmiset joihin minun ote on lipsumassa... se tuntuu väistämättömältä vaikka kuinka vastustan. en kykene taistelemaan yksin. en vain saa heihin yhteyttä niin kuin haluaisin.
olen ensimmäistä kertaa alkanu tuntemaan yksinäisyyttä täällä, vaikka aina olen viihtyny yksin ja pienissä porukoissa mutta täällä olen tuntenu olevani todella todella yksin.
olen nyt kipeänä, kaikki tutut on melkein vielä kotimaissaan, yksin täällä kämpillä valenciassa siis. varmaan viikon ollu jo sängyn pohjalla. mieli on maassa, voi johtua matalat fiilikset tietenkin tästä flunssasta.
voi kun saisi vaikka terveyden takaisin tai jatkaa sitten kipeänä oloa mutta kotona.
palataan. tässä kuussa pitäisi sitten alkaa opisellla, nimittäin kokeet alkaa. ja sitten 2. lukukausi. hhuh.
tiistai 21. joulukuuta 2010
la navidad
kotona ollaan. onneksi. eurooppa on sekasin lumesta ja noin 1/3 lennoista kukee tällä hetkellä ja se on hyvin. ihmiset viettää joulujaan lentokentällä odottaen ihmettä.
onneks onneks onneks onneks pääsin kotiin.
huomenna -27 astetta. pelottavaa.
tänään kävin ekalla pakkaslenkillä piiiitkään aikaan. joku -8 astetta. en edes paleltunu, hikoilin jopa. oli melko terapeuttista, oli niin hiljasta, elotonta ja lumista. vain mie ja metsä.
on tämä kylmyys tosin kuiten aika extremeä. huomisen pakkanen vähän jänskää. noo.. sitte keksitään juttuja sisätiloissa. ja juostaan juoksumatolla.
tänään leivoin myös jotain 5h. leivoin eilisen piparkakkutaikinan ja torttutaikinan. tein sitte toisen satsin torttuja ja uuden piparitaikinan huomiseks. pitää viiä mummileki keksejä niin sama tehä sitte kerralla tarpeeks.
ylihuomenna sitte mummin ja ukin tykö. ei voi sanoin kertoa kuinka kovasti odotan näkeväni vanhukset. <3
ja joulu! ei sitä tajunnukaan että on joulukuu tai että on ylipäätänsä joulunaika. ei sitä espanjassa näy niinku täällä. täällä joulu on ilmassa.. tunnelmassa.
onneks onneks onneks onneks pääsin kotiin.
huomenna -27 astetta. pelottavaa.
tänään kävin ekalla pakkaslenkillä piiiitkään aikaan. joku -8 astetta. en edes paleltunu, hikoilin jopa. oli melko terapeuttista, oli niin hiljasta, elotonta ja lumista. vain mie ja metsä.
on tämä kylmyys tosin kuiten aika extremeä. huomisen pakkanen vähän jänskää. noo.. sitte keksitään juttuja sisätiloissa. ja juostaan juoksumatolla.
tänään leivoin myös jotain 5h. leivoin eilisen piparkakkutaikinan ja torttutaikinan. tein sitte toisen satsin torttuja ja uuden piparitaikinan huomiseks. pitää viiä mummileki keksejä niin sama tehä sitte kerralla tarpeeks.
ylihuomenna sitte mummin ja ukin tykö. ei voi sanoin kertoa kuinka kovasti odotan näkeväni vanhukset. <3
ja joulu! ei sitä tajunnukaan että on joulukuu tai että on ylipäätänsä joulunaika. ei sitä espanjassa näy niinku täällä. täällä joulu on ilmassa.. tunnelmassa.
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
hombre, que viaje!
So, Barcelona 4.12-7.12.2010.
(La Sagrada Familia)
que viaje!
olishan sitä pitäny tajuta kui hurjaa tulee ku alkuki oli nii hankala:D reissunhan piti startata 3.12 MUTTA... saatiin viettää hermostuneita tunteja lentokentällä turhaan. taululta näki lennot, vaan muutama oli peruttu, niin peruttu TAULULLA. vihaset ibizalle matkaajat ei ottanu peruutusta kovin keveästi ja se pisti toivomaan kyllä kans ettei olis ongelmia ku ei jaksais säätää... sitä on jo kerran MELKEIN jääty kentäle tulivuori + tuhka -kompleksin takia ja semmonen on vain turhauttavaa. vaikka ongelmahan ei nyt ollu suuri ko matkaa oli vaa viereiseen kaupunkii, ei maasta toiseen.
nooo, joku tunti ku lento oli jo ollu myöhässä nii en muista mitä tapahtu mutta tuli ilme että mikää kone ei lentäis espanjassa sinä iltana. lentäjät oli ilmottautunu joukola sairaiks. JA espanjaan julistettiin sitte hälytystila. no... turhauttavaa? ei toki maata kaatavaa mutta turhauttavaa ja ressaavaa. ei muuta ku viimosilla
metroila takasi kämpile ja ettimää vaihtoehtoja; junat tietenki täynä! olihan vapaapäivät koko espanjassa joten.. bussiin saatiin viimoset paikat. starttaus olis siis seuraavana päivänä.
ja eihän se uus lähtökään kovin helppo ollu. bussi lähti klo 13 ja mie nukuin 11 asti koska puhelin ei herättäny. onneks jo 11 heräsin. kiire tuli tietenki. piti tulostaa bussiliput yms. mikä parasta, liput oli semmosessa formaatissa että istuskelin varmaa 45min locutoriossa intialaisen häiskän kans lataamassa jotain ohjelmaa jolla saatais liput auki ja tulostettua. kello oli jo liikaa ku homma hoitu. kaikenlisäks muka lähin metrolla liikenteeseen. kello oli jo nii paljo että lunastin ostamalla lipula itteni samalta asemalta ulos ja otin taksin. kerkesin! :D löydettii bussi barcelonaan ja eiku matkaan.
(Casa Mila)
bussimatka kesti 4h mutta meni hurjan nopeasti. vasta siinä istuskellessa ja maisemia katellessa tajus kui sitä oikeesti on poissa kotoa. helppohan se on hengailla täälä valencian kaupungissa ja kotona koneella ja tehä elämä helpoks, ei se tunnu arkea kummemmalta eikä kaupunki tunnu niin "toisesta maasta" olevalta. mutta tuone maaseudulle ku menee ajelemaan niin kyllä, ei tämä suomi ole. luonto on niin erilainen. kymmeniä kilometrejä valencian kaupungin ulkopuolella on vaa appelsiineja appelsiineja appelsiineja... saakelisti appelsiineja. luonto ei ole kovinkaa vihreää, maa on aika kuiva ja puut pensasmaisia. maa ei ole ollenkaa tasasta vaan mäkistä ja "vuoristoista" "vaaramaisella" tavalla :D mentiin aika pitkälti tottakai rantaa nuollen joten ajoten maisemat välimerelle oli melko sanoinkuvaamattomat. meressä on vain jotain niin suurta.. se energian määrä mitä se tuo on niin uskomattoman tuntosta.
en meinannu malttaa istua ku alko tuleen kylttejä että "barcelona, catalunya". kaupunkia sai ajaa kans piiiiitkään että saapu keskustaan. ei saavuttu tosiaa mihinkää tampereelle vaan oikeaan, kunnon kaupunkiin. nähtii jo heti bussista sagrada familia, se ei tosiaan ole mitää mikä vois jäähä huomaamatta. se... se on valtava. se oliki ensimmäinen kohde sen jälkeen ku kartan avulle vaelsimma asemalta La Ramblalle, Placa Reailin Kabul-reppureissaajien hostelliin. asuttiin siis ihan barcelonan ytimessä, josta oli aika loistavaa lähteä tutkailemaan kaupunkia. check-inin jälkee vaa vauhilla kohti gaudin ikusta projektia.
se oli sanoinkuvaamattoman upea. se on niin suuri ettei sitä pienen pieni saana oikein ymmärrä. se on niin täynnä yksityiskohtia ettei niiden tutkailemiseen päivä riitä. se on nähtävä. kuvat ei vain tee sille oikein oikeutta mutta yritin.
La Sagrada Familian jälkeen käytiin salaattibuffeesa syömässä kalliisti (:|) ja se oli kauheaa.. olin aamulla kiireessä ehtiny vetästä muutaman appelsiinin ja sain otettua muutaman linkkariinki ja lisänä tähän muutama viikuna koko päivänä niin kaipasin ruokaa! ja mikä oli auki oli salaattibuffee joka oli kallis, tarjos hyvät salaatit kyllä mutta myös lämmintäki ruokaa, pehmeitä ranskalaisia ja kaupan-pitsapohja-pitsaa ja kanankoipia. kauhistus. söin sitte PALJON papuja... ja salaattia.
sitte jatkettiin Gaudi-pyhiinvaellusta ja käveltiin Casa Milan ohi (kuva aikasemmin). Ja samalla kadulla oli tietenki myös erehdyttävän Gaudi, Casa Batllo.
uskomaton rakennus tämäki. siinä on rakennusmiehet kironu ku on tuota väsänny. en osaa kuvitellakaan.
käveltiin oikein turisteina La Ramblaa ja tajuttiin sitte vasta kuinka täynnä se kaupunki olikaan. se ihmispaljous oli uskomatonta. HUH!.
ihmiset kasautu jatkuvasti erilaisten katutaitelijoitten performansseja seuraamaan ja sillon ei toivettakaan että mahtuisit jostain välistä pujahtamaan. oli steppaajia, jonglöörejä (niin tulella kui ilman), laulajia, taikureita, tanssijoita... tylsää ja hiljaista hetkeä ei tämä kaupunki tunne. ainakaan sen 4pvän aikana ei sellasta ollut.
nähtii jo ekana iltana niin paljon. käveltiin ahtailla Barri Gothicin kaduilla, jotka oli täynä pikkupuoteja, suklaa-ja leivoskauppoja, kaikkea maan ja taivaan väliltä. nukuttiin kyllä hyvin, vaikka hostelli oli aika.. köyhä, mutta no, 11e yö ? :D ja oli vähän kylmä, mutta vain tänä ekana yönä. tunnelma hostellissa oli loistava ja rento. yleiset tilat oli täynä eri kansallisuuksia ja sielä oli myös pieni "kaljabaari", biljardipöydät ja tietokoneet. loistava paikka tutustua ihmisiin. tutustuin muutamaan brasilialaiseen tyttöön ja päästiin ihan niin pitkälle että käytiin yhessä syömässä, jolloin oikeastaan vasta tutustuttiin, se oli aika randomia, ja mentiin sitte yhessä ihan käymään clubbailemassa. tämä oli tosin viimesenä iltana.
ekan yön jälkee herättiin tehokkaasti aikasin tietäen että Picasso-museoon pääsis ilmaseks ku oli kuun eka sunnuntai. sielä vierähtiki sitte aikaa. mutta olihan se vaikuttava... tuli ostettua tuliasiaki kivasti sieltä. ja
joo.. ostin muutaman pikkukopion picasson huumorikompleksista, siinä oli pin-up tyttöjä joiden kuviin picasso oli piirtäny pilakuvia ystävästään. täytyy kehystää ne tauluiks. tooosi hienoja. :)
en muista oikein mitä muuta tapahtukaan sunnuntaina mutta sen voin sanoa että käveltiin ja käveltiin ja käveltiin. koko reissu... koko reissu käveltiin. jalat on vieläki ihan sököt..
maanantaina mentiin...
tietenki Park Güelliin!
se ei itseasiassa ollu NIIN uskomaton. olihan se hieno, ihan TÄPÖTÄYNNÄ turisteja.. mutta odotin jotain isompaa ja laajempaa kompleksia. se oli aika vähän mitä siellä oli ja aikalaila kaikki siinä samassa kohtaa.. höh. mutta pitihän se nähä! ja kannattaahan se sielä käyä jos barcassa vaa on.
huippu kaupunki. ihan niin huippu. tähän mennessä paras paikka maan päällä. rehellisesti sanottuna. tai siis paras kaupunki. siellä on KAIKKI. tykkäsin etenki kaupunginosasta "El Raval" joka on muka "pahamainen" tai ollut sitä ja vähän elämää nähnyt mutta se oli... boheemi! rento... vaihtoehtonen. rehellisesti sitä mitä se oli. toisin ku la ramblan ympäristö mikä on rakennettu ja kiillotettu turisteja varten, el raval oli aitoa.
sieltä löytyy kaikkia etnisiä kauppoja, niin elintarvike kuin vaate. sieltä löytyy vähemmistöjä, vegeravintoloita, vintage-ja segunda mano-kauppoja, siis kirppareita. sieltä löytyy musiikkia, soittimia ja cd/lp:kauppoja... kaikkea mikä ainaki minua kiehtoo. pyörin siellä ainaki kahtena iltana ja olisin voinut löytää sieltä paljonkin enemmän. ja kertaakaan ei pelottanu kävellä siellä. eikä se ollu run-down.. en ehkä menis sinne yksin yöllä humalassa hortoilemaan mutta.. päiväsaikaan niin menemisen arvonen paikka.
kaupunki oli kyllä elävä oli mikä aika päivästä tahansa. viimisenä päivänä halusin vain ottaa rauhallista hengailua agendalle. oltiin kävelty ja nähty niin paljon.. museoita ja katedraaleja, markkinoita ja puistoja, taloja ja nähtävyyksiä. oli aika vaa kuljailla ilman päämäärää. kuljailin tietty el ravalissa ja sitte yhellä isolla kadulla törmäsin sitte vaihteeks hirmuseen ihmisjoukkoon ja ku kuulin musiikkia arvasin että on joku show menossa. hivuttauduin siis lähemmäs...
ja olihan se näky komea. niin poikaset, niiden varret, ja se taito ja lahjakkuus! uskomatonta. uskomattoman uskomatonta. olen kerinny jo tähän 20 ja puoleen vuoteen ikään nähdä jos minkälaista tanssimista mutta... en ikinä mitään tällaista. nää pojat vois tanssia ihan missä vain ja olla parhaita. ihan kevyesti. en pysty edes selittämään. ei ollu asentoa ja liikettä mihin nää ei olis pystyny. ne oli rakentanu semmosen 10minsan shown jota ne toisti tietyn väliajoin kerätäkseen rahaa. ihmisten vaihtuvuus kadulla oli niin suurta ja nopeaa että ei ollu ongelma pysyä aloillaan ja esittää uudestaan ja uudestaan samaa showta sillä harva jää paikalleen. kaduntallaajista siis. ite tosin otin taukoa ja istuskelin siellä ja näin pojat ainaki 3x ja joka kerralla olin blown-away. yks poikasista kävi esittäytymässäki mulle. punastuin varmaan niin näkyvästi. :P koko loppupäivä oli niin hyvä fiilis ku näki jotain niinki uskomatonta.
emmie tiä voiko barcelonaa olla rakastamatta. mutta voiko siitä tykätä näinki paljon? uskomaton reissu. heh. se sai arvosensa lopunki :DD melkein. sillä oli noin 2-5minuutista kiinni ettei myöhästytty lennolta. möhlittiin melko suuresti terminaalien ja porttien kans. en ikinä ole hikoillu niin paljon ku siinä kaikkien kamojen kans juostessa lentokenttää ja terminaaleja ympäri. hlökunta vielä kehtas vitsailla ja sano ku oltii viimiset portilla ja rukoiltiin että ne ottaa meidän vielä mukaan (kenttä oli aika autio viimesten ongelmien takia, ja kone puolityhjä!) niin hlökunta kehtas sanoa että ei ole enää mahollista. oltiin niiin niin niin hengästyineitä ja epätoivosia jo siinä vaiheessa että voit kuvitella mikä tunne ku se sitte sanoki että no joo joo menkää menkää. ku päästiin koneesee oli pakko ottaa vaatteet pois ja saaha hengitys tasaseks ja sitte tuli se helpotus ja nauru. en ole nii makeasti nauranu pitkään aikaan. meile sattu jos mitä kommelluksia ja tämä viiminen oli kaiken huippu. oltiin niin ylivirittyneitä ja samalla väsyneitä että naurettiin koko tilanteeelle varmaan 10minsaa... :D lento meni hyvin ja kotona on ihana olla. väsynyt mutta onnellinen.
barca kutsuu viimeistään helmikuussa taas <33
(La Sagrada Familia)que viaje!
olishan sitä pitäny tajuta kui hurjaa tulee ku alkuki oli nii hankala:D reissunhan piti startata 3.12 MUTTA... saatiin viettää hermostuneita tunteja lentokentällä turhaan. taululta näki lennot, vaan muutama oli peruttu, niin peruttu TAULULLA. vihaset ibizalle matkaajat ei ottanu peruutusta kovin keveästi ja se pisti toivomaan kyllä kans ettei olis ongelmia ku ei jaksais säätää... sitä on jo kerran MELKEIN jääty kentäle tulivuori + tuhka -kompleksin takia ja semmonen on vain turhauttavaa. vaikka ongelmahan ei nyt ollu suuri ko matkaa oli vaa viereiseen kaupunkii, ei maasta toiseen.
nooo, joku tunti ku lento oli jo ollu myöhässä nii en muista mitä tapahtu mutta tuli ilme että mikää kone ei lentäis espanjassa sinä iltana. lentäjät oli ilmottautunu joukola sairaiks. JA espanjaan julistettiin sitte hälytystila. no... turhauttavaa? ei toki maata kaatavaa mutta turhauttavaa ja ressaavaa. ei muuta ku viimosilla
metroila takasi kämpile ja ettimää vaihtoehtoja; junat tietenki täynä! olihan vapaapäivät koko espanjassa joten.. bussiin saatiin viimoset paikat. starttaus olis siis seuraavana päivänä.
ja eihän se uus lähtökään kovin helppo ollu. bussi lähti klo 13 ja mie nukuin 11 asti koska puhelin ei herättäny. onneks jo 11 heräsin. kiire tuli tietenki. piti tulostaa bussiliput yms. mikä parasta, liput oli semmosessa formaatissa että istuskelin varmaa 45min locutoriossa intialaisen häiskän kans lataamassa jotain ohjelmaa jolla saatais liput auki ja tulostettua. kello oli jo liikaa ku homma hoitu. kaikenlisäks muka lähin metrolla liikenteeseen. kello oli jo nii paljo että lunastin ostamalla lipula itteni samalta asemalta ulos ja otin taksin. kerkesin! :D löydettii bussi barcelonaan ja eiku matkaan.
(Casa Mila)bussimatka kesti 4h mutta meni hurjan nopeasti. vasta siinä istuskellessa ja maisemia katellessa tajus kui sitä oikeesti on poissa kotoa. helppohan se on hengailla täälä valencian kaupungissa ja kotona koneella ja tehä elämä helpoks, ei se tunnu arkea kummemmalta eikä kaupunki tunnu niin "toisesta maasta" olevalta. mutta tuone maaseudulle ku menee ajelemaan niin kyllä, ei tämä suomi ole. luonto on niin erilainen. kymmeniä kilometrejä valencian kaupungin ulkopuolella on vaa appelsiineja appelsiineja appelsiineja... saakelisti appelsiineja. luonto ei ole kovinkaa vihreää, maa on aika kuiva ja puut pensasmaisia. maa ei ole ollenkaa tasasta vaan mäkistä ja "vuoristoista" "vaaramaisella" tavalla :D mentiin aika pitkälti tottakai rantaa nuollen joten ajoten maisemat välimerelle oli melko sanoinkuvaamattomat. meressä on vain jotain niin suurta.. se energian määrä mitä se tuo on niin uskomattoman tuntosta.
en meinannu malttaa istua ku alko tuleen kylttejä että "barcelona, catalunya". kaupunkia sai ajaa kans piiiiitkään että saapu keskustaan. ei saavuttu tosiaa mihinkää tampereelle vaan oikeaan, kunnon kaupunkiin. nähtii jo heti bussista sagrada familia, se ei tosiaan ole mitää mikä vois jäähä huomaamatta. se... se on valtava. se oliki ensimmäinen kohde sen jälkeen ku kartan avulle vaelsimma asemalta La Ramblalle, Placa Reailin Kabul-reppureissaajien hostelliin. asuttiin siis ihan barcelonan ytimessä, josta oli aika loistavaa lähteä tutkailemaan kaupunkia. check-inin jälkee vaa vauhilla kohti gaudin ikusta projektia.
se oli sanoinkuvaamattoman upea. se on niin suuri ettei sitä pienen pieni saana oikein ymmärrä. se on niin täynnä yksityiskohtia ettei niiden tutkailemiseen päivä riitä. se on nähtävä. kuvat ei vain tee sille oikein oikeutta mutta yritin.
La Sagrada Familian jälkeen käytiin salaattibuffeesa syömässä kalliisti (:|) ja se oli kauheaa.. olin aamulla kiireessä ehtiny vetästä muutaman appelsiinin ja sain otettua muutaman linkkariinki ja lisänä tähän muutama viikuna koko päivänä niin kaipasin ruokaa! ja mikä oli auki oli salaattibuffee joka oli kallis, tarjos hyvät salaatit kyllä mutta myös lämmintäki ruokaa, pehmeitä ranskalaisia ja kaupan-pitsapohja-pitsaa ja kanankoipia. kauhistus. söin sitte PALJON papuja... ja salaattia.
sitte jatkettiin Gaudi-pyhiinvaellusta ja käveltiin Casa Milan ohi (kuva aikasemmin). Ja samalla kadulla oli tietenki myös erehdyttävän Gaudi, Casa Batllo.
uskomaton rakennus tämäki. siinä on rakennusmiehet kironu ku on tuota väsänny. en osaa kuvitellakaan.
käveltiin oikein turisteina La Ramblaa ja tajuttiin sitte vasta kuinka täynnä se kaupunki olikaan. se ihmispaljous oli uskomatonta. HUH!.
ihmiset kasautu jatkuvasti erilaisten katutaitelijoitten performansseja seuraamaan ja sillon ei toivettakaan että mahtuisit jostain välistä pujahtamaan. oli steppaajia, jonglöörejä (niin tulella kui ilman), laulajia, taikureita, tanssijoita... tylsää ja hiljaista hetkeä ei tämä kaupunki tunne. ainakaan sen 4pvän aikana ei sellasta ollut.
nähtii jo ekana iltana niin paljon. käveltiin ahtailla Barri Gothicin kaduilla, jotka oli täynä pikkupuoteja, suklaa-ja leivoskauppoja, kaikkea maan ja taivaan väliltä. nukuttiin kyllä hyvin, vaikka hostelli oli aika.. köyhä, mutta no, 11e yö ? :D ja oli vähän kylmä, mutta vain tänä ekana yönä. tunnelma hostellissa oli loistava ja rento. yleiset tilat oli täynä eri kansallisuuksia ja sielä oli myös pieni "kaljabaari", biljardipöydät ja tietokoneet. loistava paikka tutustua ihmisiin. tutustuin muutamaan brasilialaiseen tyttöön ja päästiin ihan niin pitkälle että käytiin yhessä syömässä, jolloin oikeastaan vasta tutustuttiin, se oli aika randomia, ja mentiin sitte yhessä ihan käymään clubbailemassa. tämä oli tosin viimesenä iltana.
ekan yön jälkee herättiin tehokkaasti aikasin tietäen että Picasso-museoon pääsis ilmaseks ku oli kuun eka sunnuntai. sielä vierähtiki sitte aikaa. mutta olihan se vaikuttava... tuli ostettua tuliasiaki kivasti sieltä. ja
joo.. ostin muutaman pikkukopion picasson huumorikompleksista, siinä oli pin-up tyttöjä joiden kuviin picasso oli piirtäny pilakuvia ystävästään. täytyy kehystää ne tauluiks. tooosi hienoja. :)
en muista oikein mitä muuta tapahtukaan sunnuntaina mutta sen voin sanoa että käveltiin ja käveltiin ja käveltiin. koko reissu... koko reissu käveltiin. jalat on vieläki ihan sököt..
maanantaina mentiin...
tietenki Park Güelliin!
se ei itseasiassa ollu NIIN uskomaton. olihan se hieno, ihan TÄPÖTÄYNNÄ turisteja.. mutta odotin jotain isompaa ja laajempaa kompleksia. se oli aika vähän mitä siellä oli ja aikalaila kaikki siinä samassa kohtaa.. höh. mutta pitihän se nähä! ja kannattaahan se sielä käyä jos barcassa vaa on.
huippu kaupunki. ihan niin huippu. tähän mennessä paras paikka maan päällä. rehellisesti sanottuna. tai siis paras kaupunki. siellä on KAIKKI. tykkäsin etenki kaupunginosasta "El Raval" joka on muka "pahamainen" tai ollut sitä ja vähän elämää nähnyt mutta se oli... boheemi! rento... vaihtoehtonen. rehellisesti sitä mitä se oli. toisin ku la ramblan ympäristö mikä on rakennettu ja kiillotettu turisteja varten, el raval oli aitoa.
sieltä löytyy kaikkia etnisiä kauppoja, niin elintarvike kuin vaate. sieltä löytyy vähemmistöjä, vegeravintoloita, vintage-ja segunda mano-kauppoja, siis kirppareita. sieltä löytyy musiikkia, soittimia ja cd/lp:kauppoja... kaikkea mikä ainaki minua kiehtoo. pyörin siellä ainaki kahtena iltana ja olisin voinut löytää sieltä paljonkin enemmän. ja kertaakaan ei pelottanu kävellä siellä. eikä se ollu run-down.. en ehkä menis sinne yksin yöllä humalassa hortoilemaan mutta.. päiväsaikaan niin menemisen arvonen paikka.
kaupunki oli kyllä elävä oli mikä aika päivästä tahansa. viimisenä päivänä halusin vain ottaa rauhallista hengailua agendalle. oltiin kävelty ja nähty niin paljon.. museoita ja katedraaleja, markkinoita ja puistoja, taloja ja nähtävyyksiä. oli aika vaa kuljailla ilman päämäärää. kuljailin tietty el ravalissa ja sitte yhellä isolla kadulla törmäsin sitte vaihteeks hirmuseen ihmisjoukkoon ja ku kuulin musiikkia arvasin että on joku show menossa. hivuttauduin siis lähemmäs...
ja olihan se näky komea. niin poikaset, niiden varret, ja se taito ja lahjakkuus! uskomatonta. uskomattoman uskomatonta. olen kerinny jo tähän 20 ja puoleen vuoteen ikään nähdä jos minkälaista tanssimista mutta... en ikinä mitään tällaista. nää pojat vois tanssia ihan missä vain ja olla parhaita. ihan kevyesti. en pysty edes selittämään. ei ollu asentoa ja liikettä mihin nää ei olis pystyny. ne oli rakentanu semmosen 10minsan shown jota ne toisti tietyn väliajoin kerätäkseen rahaa. ihmisten vaihtuvuus kadulla oli niin suurta ja nopeaa että ei ollu ongelma pysyä aloillaan ja esittää uudestaan ja uudestaan samaa showta sillä harva jää paikalleen. kaduntallaajista siis. ite tosin otin taukoa ja istuskelin siellä ja näin pojat ainaki 3x ja joka kerralla olin blown-away. yks poikasista kävi esittäytymässäki mulle. punastuin varmaan niin näkyvästi. :P koko loppupäivä oli niin hyvä fiilis ku näki jotain niinki uskomatonta.
emmie tiä voiko barcelonaa olla rakastamatta. mutta voiko siitä tykätä näinki paljon? uskomaton reissu. heh. se sai arvosensa lopunki :DD melkein. sillä oli noin 2-5minuutista kiinni ettei myöhästytty lennolta. möhlittiin melko suuresti terminaalien ja porttien kans. en ikinä ole hikoillu niin paljon ku siinä kaikkien kamojen kans juostessa lentokenttää ja terminaaleja ympäri. hlökunta vielä kehtas vitsailla ja sano ku oltii viimiset portilla ja rukoiltiin että ne ottaa meidän vielä mukaan (kenttä oli aika autio viimesten ongelmien takia, ja kone puolityhjä!) niin hlökunta kehtas sanoa että ei ole enää mahollista. oltiin niiin niin niin hengästyineitä ja epätoivosia jo siinä vaiheessa että voit kuvitella mikä tunne ku se sitte sanoki että no joo joo menkää menkää. ku päästiin koneesee oli pakko ottaa vaatteet pois ja saaha hengitys tasaseks ja sitte tuli se helpotus ja nauru. en ole nii makeasti nauranu pitkään aikaan. meile sattu jos mitä kommelluksia ja tämä viiminen oli kaiken huippu. oltiin niin ylivirittyneitä ja samalla väsyneitä että naurettiin koko tilanteeelle varmaan 10minsaa... :D lento meni hyvin ja kotona on ihana olla. väsynyt mutta onnellinen.
barca kutsuu viimeistään helmikuussa taas <33
tiistai 7. joulukuuta 2010
torstai 2. joulukuuta 2010
btw
sain muute hirveät kiinalainenravintolasyndrooma-oireet tuosta ravintolareissusta. sydämen tykytystä, pyörrytti, heikotti... todella kummallinen ja huono olo.
not for me not.
not for me not.
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
1.12.
Ensimmäinen luukku auki. Paitsi huomasin kummitätskyltä saamastani partiolaiskalenterista että olisin saanu aukasta jo kaks! no... aukasin tänään siis kolme. tarkistin vielä kalenterista että onko se totta, onko jo joulukuu. ON. on jo joulukuu. 17 yötä ja olen jo matkalla suomeen. siis mihin tämä aika menee... se menee siihen että että kun edes mietit sen seisahtumista niin se on jo mennyt menojaan, aika siis. se ei pysähdy vaikka sie pysähtyisin. vohooo mikä älynväläys.
jotten alkaisi vain odottamaan, olen kehitelly pääni menoks kaikenlaista ajankulutusta. esimerkiksi perjantaina lähden erään kuopiolaisen lääkistytön kans Barcelonaan. ollaan siellä tiistai-iltaan asti. eilen tehtiin online check-init ja käytiin aasialaisessa buffeessa syömässä. huhhuh, olipas uppopaistettua kamaa! en ikinä syö uppopaistettua mutta... olin todella nälkäinen ja.. niin. tuli otettua muutamat mustekalarenkaat, katkiksia (jotka oli uskomattoman mureita, vaikkakin uppopaistettuja), kalaa.. mutta söin kyllä hyvällä halulla ihanat maustekaalet ja merileväni. jälkkärinä oli varmaan 10 eri jäätelöä, suklaakakkua ja flaneja. jäätelö maistu pikkusen mutta muu oli aika mitäänsanomatonta. anywhos, tehtiin vähä raflassa sotasuunnitelmaa barcaa varten. hehheh, suvi varotti jo etukäteen. sano että aamulla sitte syöt kans kunnolla, sillä MET KÄYMÄ NE KAIKKI KOHTEET mitä suunnittelima ja syömä sitte ko sille jääpi aikaa! sanoin että passaa hyvin! :DD ostan hedelmät ja kuivatut viikunat kassiin enkä valita nälkää suvin kuullen :D nojoo. emmiekää sinne syömään ole menossa. lyhyt aika sielä nii mielelläni näen niin paljon ko haluama. helepostihan mie pääsen sinne uuuestiki mutta suvi ei tule ennää joulun jälkeen espanjaan niin. tehokasta turismia, passar bra. Ü
3.12-7.12 siis BARCELONA. <3 mie vähän jännitän. mie luulen että rakastun siihen kaupunkiin niin toivottomasti että tulen surullisena takasin. vois vähä yrittää selvitellä barcelonan suurlähetystöä jos sinne menis vaikka harjotteluun joskus. ja niin. ollaan sielä suomen itsenäisyyspäivän tosiaan ja ne järjestää usein jonkunlaisia iltamias suomalaisille espanjassa siellä. olis siisti käydä. en tiä.. tarvis varmaa olla suurlähetystön listoilla että sais kutsun jos mitään on. :/
laitan sitte raportin ku tullaan reissusta. kuvien kera tokkkiii.
nää muut päivät meneeki sitte varmaan... urheillessa. tuota koulua ei oikein ole ennää.. alkaa ollaan viimiset hetken tälle lukukaudelle. JÄNNÄ. pisteitä ei ole tullu yhtään. en tiä tuleeko.. en edes murehi sillä nyt puhun espanjaa. //sí, creo que voy a hacer deporte en los semanas que vienen. no tengo muchisima de estudies nunca más. Se esta los ultimas momentos de nuesta semestre. es un poco raro... pues.. yo no he tenido los creditos pero y yo no se que voy a tener algunos :D PERO... lo no me preocupa porque ahora; yo hablo español <3 :)
joo.. asiasta kolmanteen. vähänkö mie rakasta juosta aamulla. täällä kun on aamulla semmonen kipakka 4astetta nii ah, ihana juosta raikkaassa ilmassa. olen juossu nyt joka toinen päivä, olen siis vähentäny JOKA PÄIVÄSESTÄ lenkistä. hehheh.. ei oikeasti vaan pysty joka päivä eikä pitäskään pystyä. ei kerkiä palautua yhtään! ja joka toinen päivä teen sitte salitreenin, tai viikolla, 3x vkossa. viikonloppuna on sitte se lepopäivä. joogat päälle niin voivoi.. nautin niin paljon. mitenköhän sitte ko alkaa opiskelut suomessa niin pystyn jatkamaan samaa rataa? :D en tiä. jostain on ehkä luovuttava. kauhia ajatus. hikoileminen on elämän suola.. :P
nyt siis urheilua ja barcelonaa ja aika kyllä kuluu. ja itseasiassa suvi kysy jos lähtisin vielä madridiin :D madridiin siis sinä viikonloppuna joka on barcan ja suomen välissä. huhhuh! haluaisin kovasti madridiin mutta en tiä tuleeko nää vähän liian lyhyellä aikavälillä nää reissut. Ü
mutta palaan astioilllleeee. hasta luego y un abrazo grande.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)