menny bloggailu iha lukemiseks. siis muiden ihmisten blogien lukemiseks. itte ei muista kirjottaa. ei edes ajattele että pitäs kirjottaa. tai että vois sanoa jotain.

oikeastaan kaikki aika on valunu iha huomaamatta... sillee ohi. tai no, mitään ei ole niinsanotusti jääny kätteen tästä ajasta, joululomasta. ei kirjoja ei esseitä ei uusia kieliä ei mitään. kultasia hetkiä vaa joita voi muistella. nojoo, kroppa nyt sentään on saanu liikkua nii paljon ko jaksaa. se hyväolo sitte valtaa muutenki mielen.

oikeastaan olen mie oppinu aika paljon. olen lukenu netistä aika paljon juttuja ja kattonu dokumentteja. pääosin jutut liittyy kaikenlaisiin terveyen edistämisjuttuihin.

tänään luin eräästä deodoranttien ainesosasta jonka voi liittää mm. rintasyöpään.

sitä vaa aattelee kuinka sumussa sitä ihmiset elääkään. kui paljo ihmiset tekee ja kuluttaa ja ahtaa itteensä asioita, joitten seurauksista ei vain tiä! moni voi sanoa ettei edes kiinnosta. mutta se ei voi piettää paikkaansa. jos ruoka mitä syöt ja deodorantti jota käytät voi olla ne avainjutut jotka on saanu sinun kehon sairastumaan, esimerkiksi syöpään, totta helvetissä sulla kiinnostaa!

se vain ku kaikessa tässä nykykulutuksessa on niin isot rahat kiertämässä. ei valio halua alkaa kertoa ihmisille kuinka aikuinen ihminen ei oikeastaan tarvitse maitoa ravitakseen itseään, että maidosta ei oikeastakaan saakaan kalsiumia ja että oikeastaan maito onkin myrkyllistä? miksi ihmeessä valio pilais markkinansa? siksi että ihmiset voivat sairastua? miksi kertoa jos sairastumista ei voi välittömästi johtaa maidon kulutukseen? niin.

vehnäjauhojen ja sokereiden kanssa sama juttu. LISÄAINEIDEN kanssa eritoten...

sellainen kuin nilsson - petos lautasella. tutustu.