buenas.

taidan tykätä tästä kaupungista todella paljon. se että koko ajan tapahtuu, ihmiset on ulkona, kaduilla, puistoissa tekemässä juttujaan tai esiintymässä muille, näyttämässä taitojaan on jotain mikä on mulle tosi uutta. aina jos haluaa kuulla musiikkia, nähä tanssia tai muuta, ei tarvi muuta ku mennä puistoon, johon on kämpiltä n.500m, ja sieltä löytyy aina jotain.

se on täydellisin puisto mitä olen ikinä nähny (nii tv:ssä ku tosielämässä). no, ei ole paljoa kokemusta suurkaupunkien puistoista, mutta tässä on kaikki mitä MIE tarvin.

se on oivallinen juoksijoille, pyöräilijöile, koiranulkoilutukseen yms. on kivistä alustaa, mutta on myös "metsäpolkua" juoksijoile jotka välittää polviensa hyvinvoinnista :P

siellä on puita, siis PALJON puita. se on niin vihreä ja vehreä. siellä on suihkulähteitä joissa silmä lepää. etenkin palau de la musican edessä on suuri suihkulähdeallas jonka suihkulähteet usein pitää "tanssiesityksiä" kuuluisten klassisen musiikin klassikoiden tahtiin. ja pimeällä esitykseen kuuluu myös valoshow. kaikki tämä ilmaseks tietenki :P
siellä on lintuja, eritoten papukaijoja! vihreitä! ainaki paikallinen ystävätär sano että ne on "parrots". jonkumoisia kaijoja ainaki. upeita. eksoottisia suomalaisen silmään...

siellä on ainaki 2 skeittiparkkia. voi kui monia tunteja siellä vierähtääki ku vaa kattelee poikien temppuilua. VARSINKI ku osa on todella taitavia. bmx-pyöräilijöitä, voltteja, temppurullaluistelijoita, ramppeja, graffiteja.. vau.
puistossa on aina ihmisiä. AINA. ja se tarkottaa että jos haluaa yleisöä, se on oiva paikka. tänäänki siellä oli Capoeira-ryhmä hakemassa julkisuutta, tekemässä hommaansa tutuksi. niilä oli musiikkivehkeet mukana, rummut ja semmoset jousen näköset soittimet ja äänet avattuna. ne taputti ja rummutti tahtia ja laulo (luultavasti portugaliksi) ja samalla aina kaks "taistelijaa" piti lyhyet performanssit. potkut oli korkeita ja ne voltit! ne voltit! kovalta alustalta ponnistus ja voltti ilmassa, korkealla ilmassa!! kärrypyöriä, käsillä seisontaa. vau. todella todella vaikuttavan näköstä touhua. jätkät oli mielettömän taitavia. ja missä kunnossa. huhhuh. no. lahjakkaita miehiä ja tunnelma oli musiikin ansiosta aivan mieletön. yleisö taputti mukana ja niin edelleen. kiinnostuin kovasti... ni ja yhtä näistä "taistelijoista" pisti minun läsnäolo kovasti hymyilyttämään;) sain heilutuksetki ku jatkoin lenkkiä. hihih.

musiikkia puistosta löytyy kans aina. tänään esimerkiksi oli tämä capoeira-ryhmä ja joku herra soitti yhdellä sillalla säkkipilliä. ihan mieletön versio jostain tunnestusta laulusta. mieletöntä kuunneltava. jotkut harjottelee saksofoonejaan siellä. on myös joitain rumputunteja joissa eläkeläisrouvat harjottelee rytmejä nuoren afrikkalaismiehen kans. näihin liittyy myös useasti afrikkalaista tanssia esittävät ryhmät.. kitaran soittajia on kans. mm. MIE :P siellä on tosi lepposta mennä jammaileen hyvällä säällä. olen nähny kans yhen sähkökitaransa kans siellä harjottelemassa, un-plugged tosin :D

mieletön puisto. yhellä alueella järjestetään kaikenlaisia festareita, vasta oli mereneläväfestarit jotka jatku ainaki viikon. jne.

jardin de turia; lo quiero.

---

olin eilen espanjalaisen ystävättäreni luona. voi että rakastan sen vanhempia! ne on niin ystävällisiä. etenki äiti. se artikuloi mulle aina puheensa ja on kauhean kärsivällinen ja auttavainen minun espanjan kans. se kokkaa aina ja haluaa opettaa mulle kans sen reseptejä ja näyttää mulle klassikkoelokuvia. toissa kerrala sain siltä espanjalaisen kitara-CD:n. eilen isäntä kokkasi erikoistaan eli tortilla de patatas. hyvin tyypillinen espanjalainen ruoka. mutta ei ole tosiaa se tortilla minkä me suomessa tunnetaa. se on munakas jossa on paistettua perunaa sisällä. en oikei välitä potuista enkä munakkaista mutta TÄMÄ, tämä Quiqen tortilla, eeee ME ENCANTA! todella hyvää. oli myös tortilla de verduras, jossa oli kasviksia sisällä ja kypsennettyjä herkkusieniä & paprikaa. todella hyvää. edellisenä kertana emäntä teki Fideuaa, joka on niinkö paella, mutta riisin tialla on ohutta makaroonia. en oikein välittäny siitä. mutta siinä oli sepiaa ja merluzaa, siis kalmaria ja kummeliturskaa ja katkarapuja, ne oli hyviä. katottiin tämän ystävän kanssa elokuvaa ja syötiin siis illallinen. oikein mukava ilta.

--

siinä kaikki nyt vaihteeks. tai ei kaikki, ei edes murto-osa, mutta kaikki mikä nyt inspiroi kirjottamaan. :)

hasta pronto.

un besito, saana.

voin jo paremmin!

god i love running...

kaikki järjestyy! palaan asiaan myöhemmin.

huija ko onki vaikeaa. nimittäin lepääminen.

joudun ehkä tunnustamaan että olen ehkä juossut liikaa. liian pitkiä lenkkejä liian lyhyellä levolla. nimittäin palautumista ei tunnu nyt tapahtuvan ollenkaan. jalat tuntuu koko ajan siltä että olis justiinsa juostu se 12km. portaat on hankalia. jalat vaa yksinkertasesti painaa satoja kiloja. lepäsin eilisen, yleensä ajattelen sen yhen päivän tekevän tempun. mutta tänään... ei puhettakaan. tilanne on ihan sama. suunnittelin jo innoissani lenkkiä ja kuvittelin sen olevan yhtä helppo ko aina mutta jouduin jäämään kotia. emmie näilä jaloila lähe mihinkään. sen tietää mitä se juokseminen sitte on. se on väkinäistä, eikä tosiaan mikään lennokas lenkki ole luvassa..

kuinka vaikeaakaan voi olla vaan olla. levätä... hirveän vaikeaa. pää mennee sekasin.

tiän että tämä on vain hyväksi mulle mutta... semmonen luhistumisen tunne on vain niin kova. haluan saaha jalkani takasi.. ehkä siis lepään. harmi juttu.

Xatíva.

oltiin päivä kuopiolaisen lääkistyttö-Suvin kanssa läheisessä "kylässä" joka oli kyllä pieni kaupunki.

ennen lähtöä tosin myös tapahtu jotain. heräsin viideltä. nousin ylös. olo oli aika kummallinen... tuntu vaan että on noustava ylös. tietokoneen laitoin päälle, facebookki auki ja eka juttu mikä tulee vastaan on päivitys lipuista jonka sarkku oli ostanu kotia. tuli ihan hirveä kiristys rintaan ja eksyin sitte vertailemaan pariks tunnin lentojen hintoja ja pohtimaan lentopäiviä. ne tuli ko jotenkin taivaanlahjana tosi helposti ja halvimmat lennotki vaan jotenki ilmesty. eikä ollu edes monen vaihdon eikä odottamisen lennot. ja.. no. ostin tietenki ne. ne lennot. olen yli 2vkoa suomessa. ja mikä olo sen jälkeen.. olisin voinu vaikka lentää. oli nii kevyt ja helpottunu ja hyvä olo.

mie uskon kaikenlaiseen johdatukseen ja kohtaloon ja tarkotuksiin. nuitten lentojen takia mie heräsin. se oli jotain mikä piti tehä. ja sehän hoitu hienosti.

jotenki nyt on taas hirveän helppo olla täällä ko tietää että kotia pääsee kyllä taas kohta.

tosiaan. lentoja vertaillessa herätyskello soittiki sitte että herätys ja reissun päälle. kävelin keskustaan ko ajattelin että lepopäivä ni häätyy saaha pakolliset kilometrit kuitenki teholiikuttua. haha. koko päivänä muuta sitte tehnykään ja nyt särkee jalkoja ja väsyttää niin tuhottomasti.

mentiin junalla noin 50km päähän valenciasta tämän suvin kanssa. maisemat vaihtu aika maalaistunnelmiin melko nopeasti. ilma tuoksu ja tuntu ihan eriltä ko kaupungissa. kiivettiin sitte semmoselle "vuorelle" ja mentiin kattomaan semmosta linnotusta. se oli aika hieno... (kuva yllä)

nousujen, ihastelujen ja laskujen jälkeen mentiin syömään pikkukahvilaan miekkakalaa ja kummeliturskaa ja suklaamoussea ja palattiin valenciaan. no, mie en vielä lopettanu pitkää päivääni vaa jatkoin keskustaan ja pyörähtelin muutamassa liikkeessä ja kävin taas syli tyhjänä ihastelemassa valtavaa ekomarkettia. ahh. keskustasta kävelin vielä kaupungin puistoon ja menin levähtämään skeittiparkkiin ja seku katteleen poikien temppuilua. siinä vierähtiki se loppu mitä illasta oli jäljelä. skeittaus on mieletöntä katteltavaa ku pojat osaa jotai. ja sitte siinä oli temppupyöräilijöitä ja temppurullistelijoita. oli tosi viihyttävää:D

hyvä että pääsin enää jaloilleni ko alko viiletä ja päivä kävi pimeäks. raahauduin vielä kävellen kämpille ja olen niin poikki. vuorilla oli yli 30astetta ja tuli hikoiltua ja patikoitua ja patikoitua vielä kaupungissaki ja... nyt haluan suihkuun ja jalkahieronnnnnan!