lauantai 5. joulukuuta 2009

varotanpas vaan herkkämielisiä lukemasta.

ettekö te ymmärrä. ettekö te välitä. onko se "ihan sama". "emmie halua tietää". "entäs sitten".

katoin eilen niin avartavan dokumentin, asioista, joista me kaikki tiedetään. me kaikki ei vain välttämättä olla nähty omin silmin. tai ei tiedetä kuinka kauheaa se oikeasti on.

dokumentin nimi oli "jokapäiväinen leipämme"- eurooppalainen tehotuotanto. siinä näytettiin missä se, mitä me panemme suuhumme, KEHOOMME, päivittäin, tehdään. siinä näyettiin kuinka siihen, mitä me panemme suuhun, sisäelimistöömme, suihkutetaan tajuttomat määrät myrkkyjä. siinä näytettiin mistä se pihvi lautasellemme tulee.

on lehmiä. ja sitten on jotain sellaista mitä kasvatetaan ruoaksi. niitä ei voi kutsua lehmiksi. ne on hyvin, hyvin pysäyttävän näköisiä; epämuodostuneita lihaskasoja. luonnottomia lihasmöykkyjä. valtavia hormoniröykkiöitä. niitä ihminen viljelee laitoksissa jotta sinä saat pihvisi verisenä, puolikypsänä tai kypsänä.

tämän hormonikasan elämä ei näyttänyt kovin luonnonmukaiselta, sanottaisko lehmäystävälliseltä, siis sellaiselta miltä tämän lihasmöykyn sukulainen, luonnon oma versio kokee, tai toivoisi kokevan. ahtaat karsinat, koneet, jotka sylkevät hormonirehua lihaskasvun edistämiseksi epälehmämäisten otuksien päälle. matka kohti rautakehikkoa, nopea (?) teloitus, hormoniröykkiö kaadetaan liukuhihnalle eteenpäin ja pistetään roikkumaan takajaloistaan. epälehmäkasan veri valutetaan, nahka nyljetään, suolet ulos ja teräsleikkurilla ruho kahteen. (suolet seulotaan vielä ja pistetään SÄÄSTÖÖN, hmm, JAUHELIHAAN ?) ja siitä jatkuu paloittelu yhä pienemmiksi pihveiksi. SE sinulla on lautasella.

kanat, tai, broilerit ovat valtavassa maneesissa. ne ajetaan maneesin toiseen laitaan. tulee kone joka imee kanoja laidasta laitaan sisäänsä. broilerit menevät liukuhihnaa pitkin koneeseen. kone huuhtoo kanat vauhdilla laatikkoihin ja tehtaan työntekijät työntävät laatikot väkivalloin kiinni broilerien huutaessa. laatikoittan henki pois. takajaloista kiinni. päättömät paistit roikkuvat takajaloistaan nylkemiskokeeseen. sieltä matka jatkuu ja tehtaan työntekijä veitsellään siistii kanojen päiden leikkauskohdat. suolestus, raajojen leikkominen, paloittelu.

isot jättiemakot. ne siitetään pitkällä teräsputkella. porsaita syntyy lukemattomia määriä. häätyyhän sitä porsastakin kuluttajille saada, pikku pikku pikku possuja. pikku possut viedään tissiltä karsinoista, nostetaan porsas-kehikkoon, leikataan (luultavimmin sukuelimet), porsas vinkuun vinkuu vinkuu. porsas heitetään menemään. tehtaan työntekijät potkivat levyjen kanssa ison porsaslauman maneesiin. siellä samalainen "broileri-imuri" imee porsaat sisäänsä ja, kappas, tappaa ne.

porsaat menevät samaa reittiä kuin vanhempansa. siat menevät siis liukuhihnaa pitkin koneeseen ja kone viiltää kurkut auki. sika laitetaan jaloistaan roikkumaan. seuraava automaattinen teräsleikkuri vetää sikojen vatsat auki ja suolet pullahtavat ulos. sikojen matka liukuhihnalla jatkuu paloittelemalla, sorkkien leikkaamisella ja niin edelleen. maistuvaa kinkkua joulupöytään! kinkkusi eli varmasti pitkän, onnnelisen, terveen elämä, ja kaiken tämän se on elänyt jotta päätyisi lautasellesi. ei tehtääkseen sinua terveeksi, vaan jotta sinulla olisi HETKEN mielihyvä.

voiko eläimiä viljellä? voiko niille tehdä noin? ite en kuulu edes kirkkoon mutta tiedän ja ymmärrän jotain mitä raamatussaki sanotaan. ei tällänen elävien otusten vilely ole millään tavalla puolustettavissa. ei ei ei ja ei. kuten ei myöskään pitäisi sallia tehoviljelijöiden myrkyttää ruokiamme.

kattokaa tuo dokumentti. aivan oikeasti. ei tuon jälkeen voi sanoa etten mie välitä ja ihan sama. ei voi. ei voi eikä voi eikä voi. pakko on välittää, jos jostain niin edes omasta terveydestä. siitä kuinka hormoniliha ja myrkytetyt kasvikset ei kuulu omaan kehoon, ne saastuttaa sen! ja luulis löytyvän inhimillisyyttä edes nyt sen verran.. ja omatuntoa. miksi tämä on menny tämmöseks? okei, ihmisten määrä on kasvanu ja kasvaa. mutta ei. se ei riitä selitykseksi. on vaihtoehtoja. niitä on.

tehokkuus ja tuottavuus, eli rahaa isoille päille. rahaa oikeastaan kaikille. miksi kaikkea ohjaa raha. miksi kaikki haluaa rahaa. miksi ihmiset kuluttavat päivästä 3/4 tehdäkseen rahaa. jotta joskus kun on rahaa ja AIKAA voi olla onnellinen? miksi ihmiset ovat teloittamassa sikoja päivät pitkään tehtaissa? jotta saa rahaa? ei. on vaihtoehtoja. en usko että ne tekevät työtä itseisarvoisesti, ainakaan nuilla tehtailla. en haluakaan uskoa sitä. vaikka tehdastyö olisin heidän ainoa rahanlähde, ulosmittaako palkkapäivä KAIKKI ne kurjat, veriset, kuolemaa täynnä olevat päivät? miksi ihminen yrittää kasata onnen harvoihin päiviin? ihmiselämä on liian lyhyt siihen, ja se voi päättyä odottamatta.

2 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Tieto lisää tuskaa.

Ja liha on sentään vielä ihmiselle vaarattomampi ravinto kaikkine haittavaikutuksineenkin kuin vaikkapa alkoholi. Sitäkin nautitaan täysin tiedostamatta, mitä kaikkea se aiheuttaa elimistölle.

G. V. P. Cash kirjoitti...

Tuo on mielenkiintoinen dokumentti, en ole nähnyt sitä kokonaan, mutta pidin kyllä siitä, mitä näin. Näin ennen kaikkea siksi, että se saa ihmiset selvittämään välejään ruoantuotannon suuntaan. Dogmaattisuus ei ole koskaan hyvästä, eikä varsinkaan tuotantoeläinten -ja tapojen suhteen.

Ruoantuotanto ja eläinten (ihmis)oikeudet provosoivat ja saavat ihmiset helposti takajaloilleen, kurjaa kyllä. Minua harmittavat usein eläinaktivistien totuuksina esittämät yksinkertaiset asiavirheet, joiden oikaisemisen tunnen velvollisuudekseni älyllisen rehellisyyden vuoksi. Kuitenkin Ruotsissa sattunut sianlihatuotannossa olleiden epäkohtien paljastuminen, ennen kaikkea HK-Scanin hallituksen jäseniä koskien, oli mielestäni kaikinpuolin järkyttävä esimerkki inhimillisestä väärinkäytöksestä, joka viime mainitussa tapauksessa kohdistui eläimiin.

Ajattelumaailmat muuttuvat. Karjankasvatusta pidetään tällä hetkellä kenties kaikkein moraalittomimpana teollisuudenalana ihmiskunnan oman tulevaisuuden kannalta. Naudat ovat vaarallisia metaanilähteitä, joiden pahuudesta voimme pelastua vain siirtymällä täysivaraiseen kasvisravintoon , jolloin ihminen saattaa pelastaa oman tulevaisuutensa. En provosoi, vaan välitän yksinkertaisesti sitä samaa kuvaa, jota monet ilmastonmuutoksesta ja lihantuotannosta kolumnoivat ja kaikenkirjavia tutkimuksia tehneet klimatomanialla myyvissä medioissa välittävät.

Vaikeinta lihankasvattajien ja lihankasvatuksen vastustajien kiistassa on ymmärryksellinen yhteismitattomuus. Lihankasvattajat -ja syöjät eivät usein ymmärrä sitä moraalista ristiriitaa, jonka vannoutuneet kasvissyöjät tai panvitalistit lihantuotantoon kohdistavat, vaikka ei heidän sen kummemmin vannoutuneita tarvitse ollakaan. Historiallisten genealogioiden käyttäminen tiettyjen ruoantuotantotapojen perustelemisessa ei ole mielekästä.

Omasta mielestäni tilanne olisi paljon parempi, jos puhe sisältöineen siirtyisi silkkaan tulosjohtamiseen keskittyneestä ruoantuotantoteollisuudesta talonpoikaiseen ruoan tuottamiseen, missä maa kuuluu talonpojille/naisille ja heidän perheilleen. Joel Lehtosen 'Putkinotkossa' Juutas Käkriäinen tiivistää torppariuden epävarmuuden polttavaan haluun saada viljellä omaa, rakasta maata. Vieraan maa on aina vieraan, eikä sitä voi mitenkään rakastaa. EU:n maatalouspolitiikan tarkoituksena on kehittää yhä suurempia ja tehokkaampia tuotantoyksiköitä. Miksi? Jos colere tarkoittaa maanviljelyä ja kulttuuria, niin sen alistaminen tulosjohtamisen ja vieraantuneen pääoman lainalaisuuksille vie etymologisen mielikuvan pikemminkin kohti koleraa. Saattaa olla, että nykyisyydessä käymämme keskustelu lihankasvatuksen roolista johtaa esimerkiksi Suomessa perinteisen maanviljelykulttuurin tuhoutumiseen ja modernin valmistusyhteiskunnan alkuperän kitschiseen loppuunsaattamiseen.

Pistin tuohon alle erään mielenkiintoisen ja läpeensä pirullisen kirjoituksen ruoan kulttuurillisesta ja ristiriitaiseta luonteesta. Toivotan myös blogin kirjoittajan lämpimästi tervetulleeksi vierailemaan ja perehtymään kotitilani maitonautojen elämään, missä eläimiä toisaalta prosessoidaan ja projisoidaan panopticonin tuotannontekijöinä, mutta myös osana alasajattevaa suomalaista talonpoikaiskulttuuria, jonka moraalisuudesta keskustelen/keskustelemme ilomielin. En siis itse yritä väittää totuuksia, haluan vain kuulla, jos joku on Luojan tai luomattoman suomalla varmuudella ja ylpeydellä valmis niin tekemään.

http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Ruoka+on+myrkkyä/1135250865509

Vielä avoin, vähän hölmö kysymys: onko eläimillä seksuaalisia oikeuksia tai seksuaalista vapautta toteuttaa itseään, myöskin niin, että se on ihmisestä riippumatonta?