lauantai 3. lokakuuta 2009

joka päivä voi yrittää olla hiukan parempi. muistin sen taas eilen, tai oikeastaan pohdin sitä koko viime viikon. tiedän, paineen ja stressin alla suoritan ja muu unohtuu. kärsin siitä huonoa omaatuntoa. ukkikin oli soittanut... en soittanu takaisin. en kerinny vastaamaan siskoille. en puhunu veljen kans. en soittanu äitile takasi. mutta yritin parantaa eilen tapojani. en yritä edes selittää. tai yritän; olin tosi kiireinen. soitan tänään. alotin eilen jo ukista. nopeasti mummista. äitin kans en oikee joutanu, tai se ei tuntunu joutavan. siskon kans nopeasti. ainiin, häätyy soittaa kai veljelle.

mutta kun koitos oli eka. halusin, oli motivaatiota, asia kiinnosti, halusin lukea. ja luin. ja halusin urheilla. haluan aina. halusin myös viettää aikaa opiskelukavereitten kans. ja halusin lukea vähän lisää. ja oli mentävä luennoille. osallistuin vielä paritanssikurssille. halusin. oli kiire. oli oikeasti kiire.

soitan veljelle.

lupaan.

koitos meni hyvin. en ressannu edes. oli mukavahkoa. eilinen meni muuten vähä jotenki höpösti. kävin kuiten töissäki reippaan parituntisen.

on muuten hiukan kaunis kuura ulkona. kirkas keli. olispa lämpömittari... podin hirveän huonoa oloa illalla ja peruin aamulenkkiseuran. nyt harmittaa. haluan kovasti aamulenkille. kai lähden sitten yksin, mutta myöhemmin. siivoais aluksi. laittais tavarat ja pään samala järjestykeen. tänään on muuten tanssiaisillalliset. syksyn kohokohta. opettelin foxit, lavajivet, humpat ja tangot tätä iltaa varten. hain wanhojen tanssipuvun kotoa. kihartimet lainattiin... ootan kyllä tältä illalta palvon. on asioita jotka häätyis selvittää. on suhteita jotka häätyis saaha selviksi. voisko sen aika olla tänään?

1 kommentti:

Pikku Nemo kirjoitti...

Mitä odotitkaan, toteutuiko se lenkkiseuran ohella? Jos vastaat vailla vilppiä, miten vastaat? Päivä oli kyllä mitä kaunein, yökin.