tyyneys, rauhallisuus, tietynlainen välinpitämättömyys, kypsyys... hyveitä! ja ku antaa pölyn laskeutua, ei kanna kaunaa, unohtaa hölmöykset, antaa anteeks ja niin edelleen niin asiat lutviutuu. emmie ollukaan pahin tyyppi maan päällä enää tänään. sain jopa "toverillisen läimäyksen" selkään. kai juontaa juurensa nuihin naisjääkiekkopiireihin tai jotaki. mutta siltiki. tänään minua kuunneltiin, ja vastattii kysymyksiin asiallisesti. ja oltii avusta jopa kiitollisia. mm! niin! olis se hölmöä jos esittäsin loukkaantunutta ni kauan että pyyeltäis anteeks polvillaan. sitä päivää sais oottaa. mie ainaki tämän kerran nielen tämän. näin on helpompi ku tullaan juttuun. paljon helpompi. ylleensä mie kyllä haluaisin sen anteekspyynnön enkä nöyrtyis. pässi mikä pässi. mutta nyt tilanne on toinen. tämä vaati edistyksellisempää taktiikkaa. unohtamista oikeastaan.
tuli otettua vissiin parin tunnin päikkärit työpäivän päätteeks. ylläri. ei ollu jälleenkään kovin helppo päivä. tuli kyllä muutaman kerran mainintaa ettei tämmönen meno voi jatkua, ihan kolleegalta. tosihan se on. ehkä asiat muuttuu... mutta mie en jaksa viiä töistä ressiä kotia. enkä ottaa paikanpäälläkään ressiä. teen jutut mitkä kerkiän, emmiekää joka paikkaan repeä. sitä on turha murehtia.
velivihreä lähtee lappiin Ke. juhannus lapissa! olenko katellinen.. olenko! todellaki. mie menen vissiin helsinkii. jee jee vitsit... oonki pari vkoa ainaki sitte kämpillä ihan yksistään. ah mikä siisteys... puunaan kyl joka paikan... Ü
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti