tiistai 26. toukokuuta 2009

-

hitsi vie. mulla on ressiä. sitä vain nyt on. paljon. tai liikaa. ku tuo työpaikka... se on.. liikaa. sieltä on vähennetty yks työntekijä, eli hommaa on kahen edestä. se eí ole oikeasti ennää inhimillistä. mie en ylleensä ikinä valita jos vain on töitä. mutta tämä ei ole hauskaa. mie toivon että tämä helpottaa. emmie luovuttamassa ole. se ei ole vaihtoehto. ilmasenpa vain asian nyt niinkö se on. ehkä aika auttaa minua... se aika on vain niin kortilla, siis töissä. mitään ei kerkiä. ja silti joka paikassa pitäs olla yhtäaikaa. :/ palkkapäivänä hymyilyttää, nyt ei.

päätin kyllä että työpäivän jälkeen nämä asiat jääpii matkan varrelle. en vie työressiä kotia, koska kotona on iha omat ressinaiheuttajat. kaikki vaan tulee yhtäaikaa. juhlat olit lauantaina, mie olen täällä, satojen ja taas satojen kilometrien päässä. äiti on yksin laittamassa paikkoja ja leipomuksia valmiiks. siskot ei ole edes tulossa juhliin. miten minun pitäs muka reagoida muuten ko ressaamalla... ko en voi tehä mittää täältä käsin, enkä voi pakottaa ketää tulemaan ja auttamaan. ja on tässä muutaki ko vaan nuo juhlat... isompia ja ikävämpiä. mutta net ei kuulu tänne nyt. ja sitte, ens viikolla olis pääsykokeet! ensimmäiset.. ja seur. vkolla toiset. että semmosta. huijja. ei ihme että päätä särkee ja mahaan koskee ja on tosi raskas olo. tuntuu että raajat painais tonneja. ei jaksa liikuttaa...

apua.

1 kommentti:

pieces of my life kirjoitti...

Älä ressaa. <3 Mieki voin hoitaa jotaki jos tarvii :)